KESKITTYMISVAIKEUKSIA

Kuva viime talvelta (Ja löytyy jo tältä instatililtä ja myös blogista, muttei ollut nyt muutakaan)

Menin maanantain tunnilla Vernalla. Pitkästä aikaa. Tehtiin siirtymisiä, askeleiden lyhennyksiä ja pysähdyksiä. Verna kulki kivasti eteen, asettui ja taipui hyvin, mutta mä en osannut istua siellä selässä. Jotenkin siellä oli vaikea olla, johtuen varmaan siitä, kun niin harvoin Vernaa tunneille saan. Mutta hetkittäin, kovan keskittymisen jälkeen jopa onnistuin istua Vernan pompottavassa harjoitusravissa. Lopuksi tehtiin vielä muutamat pohkeemväistöt. Osa onnistui ja osa taas ei mennyt niin hyvin. Keskittyminen meinasi hetkittäin herpaantua. Vernalla niin harvoin menee, niin kuitenkin sillä oli kiva pitkästä aikaa ratsastaa.

Kuvassa Viivin ja Vikkanin varsat. Ennen tuntia kuvasin vähän Välkettä, Obbista ja varsoja.

Tunnille Sain Vikkanin. Vikkan oli kentällä ja satula tallissa. Joten kentälle mennessä hain satulan mukaani.


Alkukäynnit kävelimme kujassa, laitumien välissä. Sen jälkeen menimme pellolle, koska pohja siellä oli parempi. Teimme ensin käynri-ravi siirtymisiä, jotka ei alkuun meinannut onnistua, kun pidätteet ei meinannut mennä läpi. Kuitenkin hetkittäin siirtymiset onnistui, kun heti raviin siirryttyä otin jo käyntipidätteet. Näin Vikkan kerkesi ottaa reippaasti viisi raviaskelta ja siirtyi sopivasti käyntiin.


Teimme myös pääty-ympyröitä ravissa. Mun oma tasapaino on ympyröillä heikko, etenkin kohdissa, kun maa pellolla oli alamäkeä. Ja nojauduinkin eteen usein. Usein sitten teinkin kaksi ympyrää peräkkäin jolloin toinen ympyrä sujui paremmin opettaja antaessa ohjeita istunnalleni. En tiedä mistä se johtuu, mutta oon miettinyt, että ehkä näöstä, kun pimeällä ei saa kunnolla mistään kiintopisteitä. Tämän takia myös ympyröiden ja teiden hahmottaminen pellolla on vaikeampaa.


Laukkaisimme myös suoralla. Aluksi mietin, että jätän laukat väliin, koska pimeä pelto ilman valoja enkä erota jäisiä kohtiä (vaikka kentällä oli valot päällä.) Laukat nousi hyvin ja suoralla vielä siirsin Vikkanin käyntiin sillä välillä toinen takanen luisti.

Loppuraveissa Vikkania sai taa pidätellä, kun virtaa ja menohaluja olisi riittänyt.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

IP: 204.12.255.42