Blogitiimi - Vuosi 2018

Vuoden ensimmäinen postaus, mutta myös ensimmäinen postaus jonka kirjoitan Nouwissa Bloggerin sijaan! Tuntuu kivalta kirjoittaa blogia täällä. Motivaatio bloggaamiseen on ollut jo pitempään hakusessa ja tällänen vaihtelu tosiaan virkistää. Vuoden ensimmäisessä postauksessa muistellaan vähän viime vuotta 16 kysymyksen muodossa! Kysymykset bongattiin blogitiimiläisten kanssa Suvin blogista.

1. Mistä vuonna 2018 tekemästäsi asiasta olet ylpeä?

Olen ylpeä siitä, että valmistuin ensimmäiseen ammattiini. Marraskuussa sain hakea koululta lastenohjaajan paperit ja se tuntui tosi hyvältä ja uskomattomalta, että todella tein sen. Koulutie on ollut melko kivinen ja ajoittain en oo uskonut, että vielä joku päivä valmistuisin unelma-ammattiini. Siitä olen tosi ylpeä!

2. Mikä inspiroi sinua vuoden aikana eniten?

On vaikea vastata mikä olisi inspiroinut, mutta olen ihaillut kahden pariskunnan rakkautta ja elämänasennetta sekä saanut motivaatiota ja kannustusta yritysmentori-toiminnasta, joka on auttanut kohti haaveiden saavuttamista.

3. Millaisissa hetkissä koit suurinta elämäniloa?

Ruotsissa ollessani keväällä ja loppuvuodesta olin onnellinen ja tunsin suurta "tännekuuluvuutta". Islannissa kyseenalaistin maailman todellisuuden ja hämmästyin luonnon ihmeellisyydestä syvemmin kuin koskaan. Lasten kanssa työskennellessä ja ollessa olen kokenut iloa, onnistumista ja onnea. Rakastuneena jokainen hetki on täynnä elämäniloa.

4. Mikä kappale oli sinulle erityisen merkityksellinen kuluneen vuoden aikana?

Mietin pitkään kahden kappaleen välillä, mutta molemmat on olleet merkityksellisiä ja tärkeitä. Johanna Kurkelan Suojelija on koskettanut loppusyksyn aikana.

"Kätken sut turvaan sydämeeni, askeleitas varjelen. Ja kun on aika, mä päästän irti mutta koskaan lähde en, koska sinä olet minun niin kuin minä olen sun. Ilman sinua mut nielevät aallot. Ilman sua hukun."

Alkuvuonna puolestaan tärkeä kappale oli Mikko Harjun Menninkäinen.

5. Miten pidit itsestäsi huolta vuonna 2018?

Liikunnan määrä mun elämässä on huimasti lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. Oon kokeillut rohkeasti myös uusia tapoja liikkua, kuten uusia lajeja sekä myös liikunnan ohjaamista! Liikunnan lisäämistäkin tärkeämpää on kuitenkin ollut se, että oon oppinut nauttimaan liikunnasta ja saanut siitä energiaa ja hyvää mieltä! Se on ollut huikea oivallus ja oon todellakin oppinut, että liikunta voi olla myös kivaa ja siitä voi nauttia. Toinen tapa, jolla oon itsestäni huolehtinut erityisesti syksyn aikana, on ollut sairausloma. Oman jaksamisen laittaminen etusijalle töistä ja koulusta oli syksyn selviytymiskeino. Oon ylpeä itsestäni, että pystyin antamaan suorittamiselleni periksi ja antaa itselle aikaa hengähtää ja levätä.

6. Mikä oli haastavinta vuoden 2018 aikana?

Haastavinta on ollut syksystä selviytyminen. Opinnot oli loppusuoralla, mutta kaksi harjoittelua yhtäaikaa kahdessa eri päiväkodissa oli aikamoinen taistelu näyttösuunnitelmineen ja näyttöineen. Tein samaan aikaan käytännössä kahta työtä sekä olin vapaaehtoisena kahdessa eri perheessä. Vapaapäiviä ei ollut, vapaahetkiä ei ollut. Olin viilettämässä aamukahdeksasta iltakahdeksaan ja pelkäsin etten selviä elämästä. Haastavinta oli selvitä, mutta olen onnellinen että syksy 2018 on visusti takanapäin.

7. Mihin lainaukseen ihastuit?

"Jos pidät minusta, lupaat poimia minulle kaikki tuikkivat tähdet tummalta taivaankannelta. Jos pidät minusta oikein paljon, lupaat noutaa minulle hopeisen kuun taivaalta. Mutta jos rakastat minua, et tee turhia lupauksia." - Nyyti

8. Ketä haluaisit kiittää kuluneesta vuodesta?

Rakasta miestäni, ystäviä, Ruotsiperhettä ja kaikkia niitä, jotka on kannustaneet ja uskoneet muhun vuoden aikana ja olleet läsnä.

9. Mitkä olivat tärkeimmät vuoden aikana oppimasi asiat?

Liikunnasta voi myös nauttia, omasta jaksamisesta on pidettävä huolta, asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella.

10. Mikä kirja teki sinuun suurimman vaikutuksen?

Kesän alussa lainasin kirjastosta Essi Tammimaan Isän kädestä -kirjan. Luin sen muutamissa päivissä loppuun. Sen lukeminen herätti monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Hetkittäin kirjaa lukiessani olin täysin lamaantunut, jopa ahdistunut, kun taas välillä koin rauhaa ja kiehtovaa ymmärrystä. Kyseessä oli oikeastaan ainoa (aikuisten) kirja, jonka luin koko vuoden aikana, mutta luulen että olisin valinnut sen tähän siitäkin huolimatta, että olisin lukenut muitakin kirjoja.

11. Mitkä piirteesi pääsivät vuonna 2018 eniten esiin?

Kaksi piirrettäni nousee vahvasti kärkisijoille. Hoivavietti, jonka lasken persoonallisuuden piirteekseni, korostui tänä vuonna vahvasti. Tunsin valtavaa tarvetta hoitaa ja hoivata lapsia, loppuvuodesta olisin voinut hakeutua vaikka vanhainkotiin vapaaehtoiseksi, kunhan voisin hoivata ihmisiä. Onnekseni sain hoitaa kymmeniä ellei jopa satoja eri lapsia vuoden aikana. Lasten kanssa oleminen tuntuu elämäni tarkoitukselta ja tämän vuoden aikana sydäntä särkevä vauvakuumekin on päässyt iskemään.

Toinen viime vuoden aikana korostunut piirteeni on ehdottomasti järjestelmällisyys. Toisen ihmisen kanssa yhteenmuuttaessa huomaa kummasti oman tarkkuutensa ja järjestyksen merkityksen. Yksin asuessa saa tehdä asiat juuri niinkuin itse haluaa, mutta toisen hypätessä osaksi arkea omine tapoineen, järjestys järkkyy ja saa huomaamaan miten tarkka ihminen sitä onkaan.

12. Mitä toivot vieväsi mukanasi myös vuoteen 2019?

Toivon että vuodelta 2018 mukaan lähtisi rakkaus ja onni.

13. Mistä asioista olit erityisen kiitollinen?

Olen kiitollinen rakkaasta miehestäni, joka on kestänyt kanssani läpi vuoden. Olen kiitollinen kaikista niistä asioista, joita teimme yhdessä ja joita koimme. Olen kiitollinen ystävistäni ja Ruotsiperheestäni, jonka luokse olen todellakin aina tervetullut.

14. Mitä asioita teit ensimmäistä kertaa ikinä?

Ensimmäistä kertaa ikinä olin yötä Jyväskylässä, muutin rakkaan miehen kanssa yhteen asumaan, asuin ensimmäistä kertaa kaksiossa. Matkustin Islantiin ja näin maailman uskomattomimpia luonnonihmeitä, kylvin kuumissa lähteissä ja näin valaita. Kesällä uin ensimmistä kertaa ikinä Lahdessa uimarannalla. Valmistuin ensimmäiseen ammattiini. Olin ruotsinkielisellä lastenleirillä, ohjasin lasten ryhmäliikuntatunteja ja kannoin sylissäni kolmea vauvaa yhtäaikaa. Rakastuin, seurustelin läpi vuoden, vietin ensimmäistä vuosipäivää.

15. Mitkä tapahtumat painuivat ikimuistoisina mieleesi?

Vaihto Tukholmassa kevään aikana, yhteenmuutto huhtikuussa, Islannin matka kesäkuussa, 18. heinäkuuta & 4. elokuuta, valmistuminen lastenohjaajaksi marraskuussa, ensimmäinen vuosipäivä joulukuussa.

16. Mihin haluaisit panostaa tänä vuonna enemmän?

Haluaisin liikkua vielä enemmän, haluaisin tehdä alani töitä ja käyttää siinä omia vahvuuksiani, matkustaa ja tehdä arjestani ekologisempaa.

Mä toivon, että tästä vuodesta on tulossa onnellinen. Toivon myös, että motivaatio bloggaamista kohtaan lisääntyy ja uusi alusta blogille toisi sitä vaihtelua ja virkistystä!

Käykää lukemassa myös muiden tiimiläisten postaukset:

Jenny // Enni // Elli // Krista // Heli // Anniina

Tykkää-merkinnät

Kommentit