2019 ja levännyt mieli

Viimeiset kolme viikkoa ovat näköjään tehneet ihmeitä - mieli onkin taas saatu takaisin neutraalitilaan ja ainakaan vielä stressi ei ole iskenyt kasvoilleni liian lujaa. Loma on tehnyt tehtävänsä ja olen siitä todella kiitollinen. Oli ihanaa saada ottaa rennosti kaiken kanssa. Ja ai niin, olen juuri matkalla takaisin Ruotsiin (opiskelumaahani) ja en voi käsittää, että viimeinen puolivuotinen siellä on nyt alkamassa. Ja ai niin toinen juttu. Kuten mainitsin toisiksi viimeisimmässä postauksessani, että jotain täytyy kevätlukukaudelle vähentää, niin menin ja tein sen. Vähensin vakkarityötuntejani - ja hui kamala miten vaikeaa se mielellisesti oli. Hyväksyä tosi asia, että en kykene kaikkeen ja sen kautta vähentää työmäärää - vaikeaa. Jep, vanha perfektionistinen mieleni nosti päätään. Nyt se on tehty ja iso kivenmurikka on tippunut hartioiltani sen asian suhteen.

Tapani mukaan en tehnyt tänäkään vuonna kummempia uuden vuoden lupauksia, vaan päätin kokeilla unelmakartan tekoa jo marraskuun puolella. Marraskuusta lähtien on seinälläni paistatellut vuoden 2019 unelmani. Kreisiä kertoa, mutta niistä kerkesi toteutumaan jo pari vuoden 2018 puolella. Siksi odotankin innolla mitä vuodella 2019 on minulle antaa. Varmasti hurjan paljon! Ainakin yksi iso muutos on tiedossa, nimittäin yhden polun päättyminen. Polku on nimeltä Ruotsi -polku. Voin kertoa siitä lähemmin lisää, vielä en uskalla hypätä 5kk ajassa eteenpäin. Haluan ensin elää jokaisen hetken, sillein hetkessä ja nauttia. Imeä Ruotsia itseeni ja oppia vielä paljon paljon uutta. Heh ja niin, tehdä järjettömän kovasti hommia!

Just nyt mulla on hyvä olla. Istun sassin koneessa ja join juuri Starbucks kahvia pilillä. Nyt inspiroidun pilvilautoista ja auringonsäteistä. Hei elämän pienet ilot - rakastan teitä! Ja läheiset - rakastan teitä eniten ja ikävä on kova, nähdään taas pian!

Terveisin, Seidi från Sverige

Quote-kuvat: Pinterest

Tykkää-merkinnät

Kommentit