Omat vinkkini kohti parempaa kulutusta (ympäristökriisi)

Postauksen kuvat: Milja Putkonen

Dress & Denim jacket - Jack Wills I Beret - Topshop I Earrings - Mango I Bag - Filt France I Socks - Abercrombie & Fitch I Shoes - Gant

Pitkään ajattelin, ettei eettinen tai ekologinen kuluttaminen koskettanut minua. Tiesin toki, etten ollut sellainen - en ole vieläkään, mutta ajattelin voivani elää asian kanssa ilman kolkuttavaa omaatuntoa. Vaikka kaikkialla puhuttiin Bangladeshin hikipajoista tai lapsityöstä, ei se vaikuttanut ostopäätökseeni. "Onhan se hirveää", saatoin ajatella uutisia lukiessani, mutta jotenkin nuo irvikuvat eivät ilmestyneet mieleeni katsoessani ylipursuavaa vaatekaappiani. Oikeastaan hikipajat tai lapsityövoima eivät edes olleet ne syyt, jotka saivat minut katsomaan omaa kulutustani kriittisemmin. Se oli ilmastonmuutos. Pitkään pystyin teeskennellä, etten nähnyt yhteyttä vaateteollisuuden ja ilmastonmuutoksen välillä. Välitin ilmastonmuutoksesta ja kierrätyksestä, mutta en välittänyt ilmastonmuutoksesta vaatekaupassa. Sitä paitsi tuntui turhalta tehdä asialle mitään, kun eihän asiaan juuri reagoinut kukaan muukaan. Suurin osa kuluttajista jatkaa kuluttamistaan tavalliseen tapaan, joten miksi minun pitäisi nähdä vaivaa tämän asian eteen? Jos muutkin ostavat, niin miksi minä en saisi? Tässä kuitenkin nousee taas esiin se sanonta, että monta pisaraa tekee puron. Vaikka esimerkiksi vaaleista puhuttaessa tuon "ei minun ääneni mitään vaikuta" asenteen omaavat ihmiset ovat aina raivostutaneet minua, niin silti sorruin siihen ajatteluun tämän ongelman kohdalla. Mutta onhan sekin turhauttavaa, että vaikka seuraan Instagramissa pitkälti ulkomaalaisia huippubloggaajia, en nähnyt kenenkään heistä ottavan kantaa viime maanantaina ilmestyneeseen kansainväliseen ilmastoraporttiin. Sen sijaan näin useilta suomalaisilta kannanottoja asiaan. Välillä tuntuu, että Suomi joutuu kantamaan turhan isoa vastuuta ympäristöstä, toimiessaan jonkinlaisena mallimaana. Vaikka me toimisimme, toimivatko muut?

Toisinaan mietin, onko meidän toimilla mitään väliä, mutta kyllähän niillä on ja siksi meidän kaikkien täytyy yrittää parhaamme mukaan huolehtia ympäristöstämme. Mutta kun se vaan suututtaa. Ihan totta voin suoraan sanoa, että tällä hetkellä olen ihan kiehuvan vihainen. Olen vihainen siitä, että olemme päästäneet maapallomme joutua näin huonoon tilaan. Olen vihainen siitä, että olen itse ollut osallisena siihen - ja olen yhä. Olen vihainen siitä, etteivät kaikki reagoi tähän ongelmaan tarpeeksi vahvasti. Olen vihainen siitä, etten itse pysty radikaaliin elämäntapamuutokseen. Olen vihainen siitä, että osa ihmisistä pystyy vain elämään elämäänsä, ihan kuin he eivät tietäisi maapallomme tuhoutuvan. Välillä olen myös vihainen ja katkera siitä, etten itse osaa olla ummistamatta silmiäni. Eläminen olisi niin paljon helpompaa, jos ei tarvitsisi nähdä kaikkia maapallomme ongelmia, olivat ne sitten ympäristöongelmia tai sosiaalisia sellaisia. Miksi osa ihmisistä saa vain jatkaa elämäänsä samaan malliin, mutta minun pitää muuttua? Miksi minun pitää tietää näistä ongelmista? Tietohan lisää tuskaa ja sitä se tosiaankin tekee. Tietoisuus kohtaamistamme ympäristöongelmista on sydäntäraastavan ahdistavaa.

Tämä on aihe, joka on kaivertanut mieltäni jo pidemmän aikaa ja blogiinkin olen siitä aina toisinaan ajatellut kirjoittaa. En ole kuitenkaan uskaltanut. Kuten sanoin rasismia käsitelleessä postauksessani, usein bloggaajana saattaa pelottaa puhua jostain asiasta, sillä ei ole itse asian ammattilainen. Olen kaukana mallikuluttajasta, joten onko minulla oikeutta antaa vinkkejä asian suhteen? Tämän tähden olen pitkään pysyttäytynyt kirjoittamasta aiheesta, vaikka toisaalta olenkin siitä tahtonut kirjoittaa. Kirjoittamalla aiheesta toivon kuitenkin saavani aikaan keskustelua ja ehkä tuon keskustelun perusteella voin itsekin oppia jotain uutta.

En tosiaan aio teeskennellä, en ole vieläkään mikään eettinen tai ekologinen kuluttaja (onko sellaista?), mutta ehkä sen tiedostaminen on ensimmäinen askel. Sillä miten voin korjata ongelmaa, jos en hyväksy tai tiedosta sen olemassaoloa? Minun suurin syntini on varmasti ostamieni vaatteiden määrä, mutta olen määrästä huolimatta pyrkinyt panostamaan laatuun. Pahimmista fast-fashion ketjuliikkeistä kuten H&M, Zara, BIKBOK ynnä muut, olen oikeastaan Monkia ja Topshoppia lukuunottamatta pystynyt pitäytymään kaukana. Näissä liikkeissä en ole shoppaillut vuosiin ja Monkissakin kohtuullisesti, suosien heidän organic cotton -kokoelmaansa. Näitäkään päätöksiä en ole tosin ole tehnyt tietoisesti - tai olen, mutta en ekologisuutta ajatellen. Mielestäni monien ketjuliikkeiden vaatteet ovat "idea kiva, toteutus huono"-tasoa. Sen idean vaatteen suunnitelun pohjalla voi nähdä, mutta vaatetta ei ole kuitenkaan päätetty toteuttaa laadukkaasta kankaasta tai viimeistellyin saumoin. Sen tähden olen mieluummin satsannut rahani laadukkaampiin merkkeihin, jotka (toivon mukaan) kestävät ja kestävät myös aikaa. Itse ajattelen kaikki ostokseni cost per wear -mallin mukaisesti. Siinä siis lasketaan tuotteen hinta käyttökertaa kohden. Tällöin saattaa hyvinkin huomata, että arvokkaamman tuotteen ostaminen tuleekin itselle edullisemmaksi, kuin halvempi hintalappu. @FashionStatement-blogin Reetta puhui tästä samasta aiheesta juuri blogissaan ja hänellä oli siihen helposti havainnollistava esimerkki. 20€ maksava akryylineule joka ensimmäisen käyttökerran jälkeen pilaantuu pesussa tulee maksamaan sinulle 20€ käyttökerta. Sen sijaan laadukkaasta 100€ maksaneesta villapaidasta, jota käytät kolmekymmentäkertaa maksaa vain 10€ per käyttökerta. Laadukkaat villapaidat, sekä muutenkin laadukkaat vaatteet, saattavat kestää vuosia. Muun muassa näissä asukuvissa vilahtanut Tommy Hilfigerin villapaita on nyt jo ainakin kuusi vuotta vanha ja joka talvi se on päätynyt ylleni. Sen hinta per käyttökerta on jo todella pieni. Toinen hyvä esimerkki on ensimmäinen merkkilaukkuni - Vuittonin Neverfull. Tuo laukku on varmasti vaatekkaappini halvin tuote. Löysin myös Glamourin sivuilta tällaisen kätevän laskurin, johon laitetaan tuotteen hinta, minä vuodenaikoina käyttää ja arviolta kuinka usein tai kuinka monen vuoden ajan. Näiden arvioiden perusteella laskuri laskee sinulle käyttökerran hinnan! Laskuri on tietenkin suuntaa-antava, mutta sillä voi kivasti vähän pohdiskella ostamiensa tuotteiden todellista arvoa. Laskurin löydätte täältä.

Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, tarjonta seuraa kysyntää. Mikäli alamme välttämään kertakäyttövaatteita, ja alamme ostamaan pitkäikäisempiä sekä eettisemmin ja ekologisemmin valmistettuja vaatteita, on tarjonnan pakko seurata. Uskon, että viime vuosina etenkin pohjoismaalaiset kuluttajat ovat alkaneet kiinnittämään enemmän huomiota brändien arvoihin, alkuperään, tuotantomaihin ja materiaaliin. Me kuluttajat voimme vain äänestää jaloillamme. Voimme pysytellä poissa noista kaupoista, jotka tuottavat liian suuria määriä jatkuvalla syötöllä. Ongelmana toki on, ettei esimerkiksi tuotteen arvokkaampi hinta tarkoita sitä, että tuote olisi valmistettu eettisesti ja ekologisesti. Yksi parempaa kuluttamista vaikeuttavia asioita on läpinäkyvyys - tai nimenomaan sen puute. Isokaan hintalappu ei aina tarkoita, ettei vaatetta olisi räätälöinyt kasaan sama nainen, joka suhaisi juuri Lindexin paidan saumat saumurillaan. Mielestäni on inhottavaa, kun en todella voi tietää, missä olosuhteissa vaatteeni valmistettiin. Kyllä - on olemassa selkeästi avoimia ja läpinäkyviä brändejä, mutta niiden löytäminen (ja sitten vielä niiden sopiminen omaan estetiikkaan) on usein tavalliselle kuluttajalle turhan hankalaa. Lisäksi monet näistä ovat vielä pieniä yrittäjiä, joten heidän tuotteisiinsa voi olla vaikeaa päästä käsiksi - etenkin täältä Suomesta käsin. Usein mahdollisuudeksi jää vain nettikauppa ja siihen pääsemmekin pian. Ideaalisesti kaikkien vaatemerkkien tulisi olla täysin läpinäkyviä heidän valmistusmaistaan ja prosesseistaan. Koska en usko pääseväni tällä saralla toistaiseksi kamalan pitkälle, olen päättänyt panostaa vaatteitteni laatuun ja kestävyyteen. Toki pyrin aina suosimaan eettisiä brändejä, etenkin jos minulla on siihen valinnanvaraa. Usein tiedot vaatteen todellisesta valmistusprosessista jää kuitenkin pimentoon, eivätkä brändit ole valmiita valoittamaan asiaa sen enempää. Laatu on kuitenkin asia, jonka voi aistia paljaalla silmällä. Paljolti voi päätellö tutkimalla vaatteen materiaalia: mitä se on, miltä se tuntuu, miten se venyy (onko kangas leikattu oikeaan suuntaan), miltä saumat näyttävät, onko ylimääräisiä langanpätkiä, onko yleislook viimeistelty, onko vaate vuorattu? Pitkäikäinen vaate on aina hitusen parempi vaate. Kuten yllä todettiin, niin yksi laadukas villapaita voi kestää vuosia hyvin huollettuna, kun taas huonolaatuinen villapaita voi venähtää tai nukkaantua käyttämättömäksi jo yhdessä talvessa tai käyttökerrassa. Tässä kohtaan kannattaa panostaa myös vaatteiden ajattomuuteen. Trendikkäät vaatteet "vanhentuvat" nopeasti ja jäävät käyttämättömiksi. Käyttämätön tai vähän käytetty vaate on aina kalliimpi sekä ympäristölle, että omalle lompakolle. Niinkuin sanonta kuuluu "köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa". Ympäristön sekä oman lompakon tähden kannatan mieluummin periaatetta, jossa säästää ja satsaa laatuun, vaikka toki ymmärrän, ettei tämä ole kaikissa tilanteissa mahdollista.

Vaikka kannattaakin suosia niitä pitkäikäisiä vaatteita, niin mihinkään vaatteeseen ei myöskään kannata jäädä riippumaan ikuisesti. Jos vaatetta ei enää käytä, kannattaa kysyä itseltään miksi. Oliko se yhden kesän trendi, eikö vaate mahdu, onko vaate rikki vai eikö se vaan enää miellytä? Rikkinäiset vaatteet on yleensä helppo ihan käsinkin korjata, tai viedä vaatturille. Myös vanhoja vaatteita, jotka eivät enää oikein istu voi mahdollisesti muokata sopivaksi. Helpompaa se on yleensä pienempään päin, mutta toisinaan vaatteita voi myös isontaa. Esimerkiksi itselläni oli Willsin mekko, joka oli hihoista liian pieni. Sitä se oli jo mekon lahjaksi saadessani, vaikka muuten se olikin kokoani. Lisäsimme vaatturilla mekon hihansuihin harmaat raidat, jotka näyttävät siltä, että oisivat voineet kuulua mekkoon kaiken aikaa. Eipä enää hihat puristaneet. Jos vaate on kuitenkin niin iso tai pieni, ettei yksinkertainen muokkaus enää auta, tai vaate ei enää miellytä omaa silmää, niin muistathan kierrättää sen. Mikäli et jaksa viedä vaatteita kirpputorille myytäväksi, niin ne voi myös lahjoittaa esimerkiksi UFF:n kräykseen. Sinun vanha vaatteesi voi olla toisen aarre. Jos keräyspistettä ei löydy, tai kirppareita ei myöskään läheltäsi löydy, niin laita vaatteesi edes facebookin kirppis- tai roskalavaryhmiin. Mikäli vaate ei ole käyttökelvottoman rikki, niin miksi heittää sitä roskiin? Käytettynä ostaminen on myös helppo tapa ostaa itse ekologisesti ja ehdottomasti jotain sellaista, mitä minun pitäisi harrastaa useammin.

Viimeaikoina pinnalla on myös ollut nettikauppojen rasittavuus ympäristölle. Nettikaupasta tilatessamme on tilaus usein pakattu isoon muovipussiin ja sen sisällä jokainen yksittäinen tuote on vielä omassa muovipussissaan. Näissä pakkauksissa kuluu aivan käsittämättömän suuri määrä muovia! Onneksi nykyään osa firmoista on alkanut pakkaamaan tuotteitaan kierrätettäviin tai kierrätettyihin materiaaleihin. Saadessani Portugalilaisen La Petite Maison -merkin korilaukkuni, ihmettelin miten rähjäiseltä sen paketti näytti. Sitten muistin, että tilatessa oli saanut valita, haluaako tuotteen uuteen vai kierrätettyyn pakettiin. Minun tuotteeni saapui siis pahvilaatikossa, joka oli tehnyt ehkä jo muutamankin matkan.

Muovi ei ole ainoa haitta, mitä nettikauppa aiheuttaa. Tilausten kuljetuksista syntyvät päästöt ovat myös valtavia. Tähän vaikuttaa osin myöskin se, että tuotteita tilataan isoja määriä, mutta osa palautetaan. Itse tykkäänkin mieluummin ostaa vaatteeni kivijalkakaupoista, jolloin voin varmistaa vaatteen istuvuuden sovittamalla sitä myymälässä. Nettikaupat ovat toki käteviä, jos esimerkiksi myymälän sijainnin tähden sinne pääseminen on hankalaa. Silloinkin suosittelen kuitenkin käyttämään harkintaa. Kuuntelemassani podcastissa The Fringe of it puhuttiin juuri rahankäytöstä, mutta siinä käytettyä vinkkiä voi soveltaa myös ekologiseen shoppailuun nettikaupoissa. Kun näät jotain mistä pidät, tallenna se - älä osta samantien. Itse leikin ennen toisinaan sellaista, että siirsin kaikki tykkäämäni tuotteet ostoskoriin, ihan vaan nähdäkseni paljonko summasta tuolloin tulisi. Summt olivat tyypillisesti monia satoja ellei tuhansia euroja, mutta mitään en kuitenkaan lopulta ostanut ja voin kertoa, että mitään en ole myöskään jäänyt katumaan. Kivijalkakaupoissa shoppaillessa on toki se haitta (etenkin ulkomailla shoppaillessa), ettei tuotetta voi aina tallentaa mieleensä ja palata sen pariin myöhemmin. Sen tähden etenkin ennen matkoja käyn nettikaupat tarkkaan läpi ja mietin etukäteen mitä tahdon ostaa. Tällöin tilaa jää muutamille heräteostoksille, mutta suurinosa ostoksista on etukäteen suunniteltuja. Jos siis tarvitset juhliin uuden mekon, älä tilaa netistä kymmentä mekkoa sovitukseen. Mieti rauhassa mikä on suosikkisi, tai lähde ihan niihin fyysisiin kivijalkaliikkeisiin vaatteita sovittelemaan. Parhaita tällöin ovat tavaratalot, sillä yhdestä myymälästä löydät monen brändin tuotteita. Matkoja varten suosittelen googlaamaan mahdollisia kauppoja ja niiden valikoimaa etukäteen tai tekemään itselleen suuntaa-antavan listan esim. "tahtoisin punaisen poolopaidan ja tarvitsen uudet siniset farkut, joissa on korkea vyötärö". Kun shoppailee ostoslistan kanssa tuntien ne oman vaatekaapin puutteet, ei yhtä helposti sorru heräteostoksiin.

Siispä minun top kolme vinkkiä paremaan shoppailuun olisivat seuraavat:

1. Satsaa laatuun ja ajattomuuteen - mieti myös sopiiko tuote jo valmiiksi vaatekaapistasi löytyviin vaatteisiin.

2. Osta käytettyä ja muista korjata sekä kierrättää myös omat vaatteesi.

3. Vältä heräteostoksia - osta harkitusti ja osta tarpeeseen.


Mitkä ovat sinun parhaat vinkkisi aiheeseen liittyen?

Onko sinun kulutustottumuksesti muuttuneet viimeaikoina?

Ps. Näitä Miljan ottamia ihania kuvia en kesällä ehtinyt taukoni tähden julkaisemaan, mutta tahdoin ehdottomasti niitä blogissa esitellä, siispä asussa palattiin vähän kesäisempiin tunnelmiin. Milja on super taitava ja hänen portfolionsa löydätte täältä. Hän on kuvannut blogiini myös toisen setin kuvia ja ne löydätte puolestaan täältä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

stepstoselflove
stepstoselflove,
Mä oon kans soveltanut tuota cost per wear-käyttömallia ja musta se on niin hyvä ajattelutapa! Koska oikeasti, usein se vaan menee niin, että ne kalliit kestää ja on loppupeleissä niitä ns. "halvimpia" vaatteita tai asusteita.
Ihan tajuttoman ihania ja kauniita kuvia susta, etenkin noi missä katot tuolta ikkunasta <3
nouw.com/stepstoselflove
Kata,
Mä haluaisin myös ostaa laadukkaampaa, vaikka se maksaakin enemmän. Itse silti löydän sellaiset itseäni meillyttävät ja mun tyyliset vaatteet just jostain tyyliin BikBokista tai hooämmältä, BikBok on ehkä kauppa mistä en voisi luopua - sieltä löytyy eniten sellaista mitä ostan. Toisaalta sit oon saanut kokea sen huonon laadun ja harmitella sitä, viime kesänä katkesi heti esimerkiksi olkain mun yhdestä jumpsuitista mikä oli eka kertaa päällä 😃 Harmittaa kovasti, tiedostan asian ja silti ostan.
Toki teetätän ompelijalla välillä, joten ne oikeesti on persoonallisia koska niitä ei voi olla kellään muulla kun itse on suunnittelussa mukana - etenkin takkeja oon teetättänyt, koska ne on sellasia suuria ja tärkeitä juttuja mun vaatekaapissa, niitä tarvii, etenkin kestäviä sellasia. Ne ovat kaiken lisäksi tietysti laadukkaampia kun hooämmä sun muut.

Mä oon kulutustani vaateliikkeisiin vähentänyt ihan huomattavasti muutaman vuoden aikana ja oon ylpeä siitä, pitäis kai ruveta nyt siirtymään/harjoittelemaan pikkuhiljaa ihan kunnolla näihin laadukkaampiin merkkeihin tai just ompelijalta tilata niitä persoonallisempia mitä etsii 😊 Toki en kokonaan osaa halppisketjuista pois siirtyä, mutta edes vähentää.
Meniköhän mulla ohi aiheen... Eniwei oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättä teksti lukea, olis varmaan vieläkin irronnut tekstiä, mutten kehtaa mitään romaania kirjoittaa ja jätän muiden asioiden puimiset niille jotka tietää enemmän :') Tää on vähän sellainen aihe johon en uskalla sanoa, olisi tehnyt mieli kirjoittaa pieni postauskin aiheesta aiemmin, mutta vielä en oo uskaltautunut sanomaan sen kummemin mitään ääneen 😃
www.katzariina.fi/
Taru,
Mä oon pyrkinyt välttämään heräteostoksia vaikka niitä silloin tällöin tuleekin tehtyä! Ostan mieluusti laadukkaampia asusteita, jotka sitten kestää hyvänä vuosia ja laadukkaampia talvivaatteita. Ostin viime vuonna Timberlandit ja vaikka hinta kirpaisi ostohetkellä, niin oon huomannut niiden peittoavan mennen tullen halvemmat kopiot. Kertaakaan ei paleltanut varpaita niiden kanssa! Täksi talveksi ostin vähän kalliimman talvitakin ja toivon että se oli lämmin ja hyvä ostos seuraaviksi vuosiksi! Oon vaatekaupoilla yrittänyt parantaa kulutustottumuksia, mutta paljon on vielä parannettavaa! On huomattavasti helpompaa miettiä kulutusta ruokakaupoissa kuin vaatekaupoissa! 😊
taruanuelina.blogspot.fi/
saaraw
saaraw,
ensin upeat kuvat sara!! Toiseksi heti alkuun tunnistin itseni noista sun ekoista kappaleista, mutta jotenkin jenkeissä heräsin että haluan muuttaa omia tottumuksiani, vaikka samalla siellä katsoi miten ne tuhlaa aivan helvetisti niin eka ajatus oli että mitä minun pienen yksilön kulutus suomessa vaikuttaa, mutta heti sen jälkeen tuli oli että haluaa itse ainakin olla osana muutosta vaikka ei kaikki muut olisikaan ja onneksi nyt vihdoin asia alkaa saada huomiota ja yhä useampi miettii missä visi parantaa ympäristön kannalta! Mutta hyvä postaus ja hyviä vinkkejä!
nouw.com/saaraw