Inspiraatio ja blogin identiteetti

Ja niin on hiljaisuus taas jatkunut blogini puolella, osin tarkoituksella ja osin ei. Mun mielestä on sinänsä turhaa ja tylsää, kun joskus blogin jokainen teksti saattaa alkaa sanoilla siitä, kuin on taas ollut hiljaista. Mutta täällä sitä taas ollaan kirjoittamassa aiheesta. Näpyteltyäni edellisen postaukseni, en ole tainnut avata tietokonettani muuhun kuin parin laskun maksamiseen, eikä minua ole haitannut lainkaan. Vaikka mulla olisikin ideoita ja jossain määrin ehkä motivaatiotakin kirjoitella blogia, niin en ole pitänyt sitä enää prioriteettina tänä syksynä ja se on ollut ihan mukavaa. Olen alkanut taas muun muassa liikkumaan enemmän, sillä siinä kohtaan kun olisin ennen töitä istunut tietokoneella muokkaamassa kuvia tai kirjoittelemassa blogitekstejä, olen mieluummin tehnyt treenin ja lähtenyt taas paremmalla mielellä töihin. Iltaisin en ole jämähtänyt työskentelemään tietokoneen ääressä puoleen yöhön asti, jolloin nukahtamista on häirinnyt aivojen liika stimuloituminen, kun kaikki ideat ja deadlinet pyörivät päässä. Vapaapäivinäni olen keskittynyt viettämään aikaa läheisteni kanssa, sekä tekemään kotona syksyn aikana kasaantuneita hommia; kun on reissussa kolmen viikon välein, niin yllättävän paljon jää tekemättä.

Itselläni onkin ongelma, tykkään blogata, mutta tykkään myös elämästäni ilman blogia ja on vaikea valita, kummasta tykkään enemmän. Etenkin kun nykyään tuntuu, että blogeissa vallitsee semmoinen "kaikki tai ei mitään" asenne, eli pitää pystyä tuottamaan vähintään pari kolme täydellistä postausta joka viikko. Itsekin pyrin ja pysyin tässä tahdissa aika pitkään, mutta se toi elämääni paljon stressiä ja on vaikuttanut negatiivisesti aika monellakin elämäni saralla (heh). Mun alkuvuosi alkoi blogin puolesta aika rankasti - tein kauheasti töitä saadakseni kaikki kevään lukuloman postaukset tehtyä etuajassa. Tämä johti moniin huonosti nukuttuihin öihin, kun ideat pyörivät päässä, eikä uni tullut ja oli lopulta levotonta. Musta tuntuu, että tämä vaikutti mun koko loppuvuoteen. Se vaikutti mun pääsykokeisiin - aloitin lukemisen jo valmiiksi kuormittuneena stressipesänä, enkä mitenkään rentoutuneena tai rauhoittuneena. Pari pisteen päähän jäi se sisäänpääsy ja sekin olisi saattanut olla toisin, jos olisin keväällä muistanut vetää henkeä ja ottaa vähän rauhallisemmin. Alkukesästä pysyin vielä tiukkana itseni kanssa, mutta heinäkuussa kun perheemme sai huonoja uutisia, romahti mun jaksaminen täysin. Enää en yhtään jaksanut olla koneella ja kirjoitella postauksia. Elokuussa ryhdistäydyin taas hiukan, mutta syyskuusta alkaen mulla on ollut enempi töitä sekä reissuja, enkä ole tahtonut toistaa samaa virhettä, jonka alkuvuodesta tein. Tuntuu, että tämän vähän epätavallisen vuoden jälkeen prioriteettini ovat kääntyneet ylösalaisin. Esimerkiksi kuten alussa sanoin, on liikunnasta tullut mulle taas semmonen must-juttu ja blogi puolestaan siirtynyt siihen "no jos on aikaa" -kategoriaan.

Muutaman kerran olen jopa miettinyt koko blogin poistamista, mutta vähän niin kuin me @enkeleitahiuksissani Emilian kanssa puhuttiin, niin kaikki tekemäsi sisältö valuisi hukkaan, etenkin jos joku päivä päättäisitkin palata somen ääreen. Musta tuntuu, että ajatus blogin lopettamisesta on pyörinyt tänä vuonna todella monien tuttujeni mielessä ja useat ovat siitä blogiin kirjoittaneetkin. Ehkä tämäkin ilmiö kertoo siitä, kuinka kovia paineita ihan harrastebloggaajatkin nykypäivänä tästä touhusta saavat. Ja onhan bloggaaminen sinällään rankkaa. Blogipostausten tekemiseen menee aivan kamalasti työtä - paljon enemmän kuin useammat olettavat. Kilpailu lukijoista on kova ja vaikka tekisitkin tätä ihan harrastuksena, niin kyllä haluat tekstejäsi luettavan - muuten kirjoittaisit päiväkirjaa tai julkaisisit kuvia yksityiseen instagramiin. Paineet ovat vain suuremmat, sillä niin helposti lähdemme vertailemaan itseämme muihin. Siitä aiheesta kirjoittelinkin jo täällä. Onhan sekin myös tässä touhussa välillä ärsyttävää, kun välillä tuntuu, että kaikki huomio menee niille, jotka ovat tehneet vähiten töitä tuotoksensa eteen. Nykyään kun kuka tahansa voi ostaa jonkun valokuvaajan tekemät lightroom asetukset, ja postata sitten upeasti muokattuja kännykkäkuviaan instagramiin, samalla kun osa jaksaa yhä kirjoittaa, kuvata ja muokata kaiken itse. Enkä nyt puhu tässä mitenkään itsestäni, että olisin itse parempi kuin nämä ihmiset - minähän en ole jaksanut tänä syksynä tehdä lähestulkoon mitään. Vaan puhun yleisesti monienkin bloggaajien puolesta. Nään niin paljon ihania blogeja tai instagram tilejä, joihin on selvästi nähty tavattomasti vaivaa, mutta jotka hukkuvat kaiken muun sisällön sekaan. Kyllähän sitä vähemmästäkin lannistuisi.

Vielä yksi asia, joka on voinut vaikuttaa niin minun kuin muiden bloggaus-intoon tänä syksynä, on sellainen yleinen maailman tuskan tunne. Olen itse ainakin miettinyt syksyllä entistä enemmän mitä voin blogissani jakaa, voinko puhua ostoksista tai matkoista, vai edistänkö vain maailmantilan heikkenemistä moisilla jutuilla. Sanoin prioriteettieni muuttuneen ja myös ympäristö on noussut prioriteeteissäni entistä ylemmälle. En ole jättänyt shoppailua täysin, mutta kyllä voin myöntää vähentäneeni ja viime aikoina olen muun muassa tutkinut kursseja vaatteiden valmistamiseen liittyen. Minusta olisi ihanaa osata tehdä itse edes osa omista vaatteistani! Blogijuttuja pohtiessani olenkin miettinyt, voinko kirjoittaa ostoksistani ja jos en, niin voinko kirjoittaa ekologisemmasta kuluttamisesta, jos olen kuitenkin tehnyt niitä ostoksia? Ainakaan toistaiseksi en ole tehnyt päätöstä lakata postaamasta uusista ostoksistani, mutta toivottavasti postaukset tulevat vähenemään ostosten vähentyessä. Miettiessäni mun blogini suuntaa, on yksi iso inspiraatio ollut @FashionStatement blogin Reetta, joka on onnistunut yhdistämään blogissaan muodin ja ekologisuuden. Jotenkin mun blogi on elänyt pientä indetiteettikriisiä koko syksyn ajan, kuten ehkä minäkin. Vielä ei ole suunta ihan tarkasti tiedossa, mutta ehkä se sieltä löytyy. Aion kyllä tulla kohta esittelemään mun syksyn ostoksiani, mutta ehkä myös yritän tulevaisuudessa pyrkiä ekologisempiin valintoihin ja tuomaan sitä myös esille blogissani. Toistaiseksi blogin kirjoittelua olisi siis tarkoitus jatkaa, vaikka välillä siihen ei löydykään aikaa tai innostusta. Ehkä aloitan uuden vuoden uudella innolla! Yhden asian kyllä tiedän - viime kevään virhettä en aio toistaa. Ehkä uusi vuosi tuo uutta intoa bloggaamiseen!

  • minä

Tykkää-merkinnät

Kommentit

kiiainnanmaa
kiiainnanmaa,
Ihanaa, että pohdit näin ajatuksella näitä!! En osaa antaa mitään täydellistä vastausta, mutta kuulostaa, että sun ajatukset on terveellisillä poluilla. Lisäksi sanon sen, että ihana kuulla, että aiot jatkaa. Mua ei edes haittaa, jos postaat harvoin, mutta toivon todella kovasti, että et katoa blogimaailmasta kokonaan, sillä blogisi on yksi suosikeistani ♥

Ihanaa alkanutta vuotta & toivon myös, että uusi vuosi tuo juurikin uutta intoa bloggaamiseen sinulle!
nouw.com/kiiainnanmaa
Taru,
Älä ota blogin suhteen mitään stressiä! <3 Toivon samaa kuin Kiia tuossa ylempänä, että toivottavasti et lopeta kokonaan blogin pitoa! Oot ehdottomasti yksi ihanimmista blogikamuista mitä mulla on! <3
taruanuelina.blogspot.fi/
stepstoselflove
stepstoselflove,
Voi muru, edelleen samaistun sun sanoihin. <3 Ja edelleen painin itekkin tän asian kanssa. Kuitenkin koitan olla itelleni vähän armollisempi ja olla mun blogin kanssa just semmosia kun ollaan. Mut noi harrastebloggaajan paineet, kyllä niitä vaan on :d Ehkä tää vaatii jotain pientä taukoa, no stress bebe <3 What will be, will be. 😉
nouw.com/stepstoselflove
Kata,
Niin paljon sellaista ajatusta, mitkä mullakin on päässä pyörinyt. Vaikka kuinka vertailisi itseään muihin, niin jokaisen meidän blogi on ihana ja erilainen ja varmasti jokaisella on niitä, jotka lukee mielellään just sitä sun blogia. Se ei vain tunnu siltä, kun nykypäivänä kommentointi jää oikeasti usealla pois, mikä on kovin harmi. Eniwei.. Jos alkaa vertailla, tulee niitä paineita ja sitten niitä ajatuksia lopettamisesta. Ei pidä stressata, ei pidä mennä siihen että "näinä päivinä pakko postata" koska siitä ei oikeasti tule kuin stressi. 😟 Eihän tässä hommassa oo enää mitään hauskaa, jos siitä stressaa, eihän tämä harrastus tuo enää sitten sitä iloa itselle 😃 Tosin ymmärrän ihan oikeasti harrastebloggaajan paineet, mutta aina kun itselle tulee stressi, niin ajattelen nämä asiat. Sori tosi sekava kommentti, en oikein osannut nyt kirjoittaa ajatuksiani selvästi 😃
www.katzariina.fi/
Sanna / Pancake Palace,
Tosi hyvää pohdintaa sulla! Koko blogimaailma tuntuu olevan identiteettikriisin keskellä, ja mullakin oli postausinto joulun jälkeen vähän kadoksissa, omalla kohdallani intensiivisen joulukalenterin jäljiltä. Sun juttuja lukee kuitenkin tosi mielellään, ja tämäkin postaus osoittaa, että sä osaat blogata, kirjoittaa ja kuvata! Toivon ettet luovuta blogin suhteen, vaan löydät itsellesi sopivan postaustahdin. Eikä sekään niin tarkkaa ole, tuleeko uusia postauksia kellontarkasti kolme päivän välein - itse olet luultavasi itsellesi kaikista ankarin arvostelija.
pannariblogi.blogspot.fi