FRANCE - What has surprised me?

Takana on jo puolitoista kuukautta Ranska-elämää, huh! Moni onkin kotoapäin kysellyt, että miten siellä menee? Millaisia ne ranskalaiset oikeasti on? Onko ollut mitään ongelmia? Aiotko jäädä sinne pysyvästi? Ajattelin kirjoitella hieman ajatuksia tästä maasta ja kulttuurista, ja etenkin siitä, mikä on meidät yllättänyt täällä ja mitä olen oppinut myös itsestäni.

Kieli. Ranska on kaunis, mutta haastava kieli opetella. Olen yllättynyt positiivisesti, kuinka hyvin lopulta osaankaan kieltä ja erityisesti kuinka hyvin ymmärrän kirjoitettua tekstiä. Kyllä se aikoja sitten opiskeltu kieli jossain siellä mielenperukoilla on! Usein sitä kuulee myös sanottavan, että ranskalaiset arvostavat omaa kieltään eivätkä suostu puhumaan englanniksi. Asia menee enemmänkin niin päin, ettei sitä englantia vaan osata (ainakin täällä Etelä-Ranskassa, Pariisista en osaa sanoa). Ihmiset ovat kuitenkin todella avuliaita - jos kysyt paikalliselta neuvoa englanniksi ja vastaantulija ei sinua ymmärrä, ollaan usein kohdattu tilanteita, joissa tämä henkilö alkaa huutelemaan "ANGLAIS??" ja etsii käsiinsä jonkun, joka sinua pystyy englanniksi auttamaan.

Kaupat. Suurimman osan näistä asioista tiesin jo etukäteen, mutta silti niihin on kiinnittänyt huomiota. Normaaleissa ruokakaupoissa liha on kallista ja valikoimat ovat todella pienet. Lihojen lisäksi leivät ja leivonnaiset kannattaa myös ostaa erikseen liha- ja leipäpuodeista. Laktoosittomuus on täällä outo käsite (minkä osasinkin arvata), mutta soijatuotteita löytyy onneksi edes muutama joka kaupasta. Kasvisruokavaihtoehtoja löytyy muutenkin ihan kiitettävästi ruokakaupoista ja gluteenittomia tuotteita löytyy pitkät hyllyrivit! Tämä vinkkinä muille ruoka-allergikoille. Kannattaa myös ladata puhelimelle offline-tilassa toimiva sanakirja, jotta voit rauhassa tarkastella ainesosaluetteloita kaupoissa.

Liikenne. Lunastuskunnossa olevia autoja, voimakkaita tunteidenpurkauksia ja älytöntä kaahaamista - tämän olin kuullut Ranskan liikennekulttuurista. Ei se ihan noin radikaalia ole! Toki autoissa on enemmän kolhuja ja parkkeerata voi käytännössä mihin vaan, mutta muuten olen kokenut sen melko normaaliksi. Täällä autot pysähtyvät lähes aina, kun näkevät sinut ehkä mahdollisesti ylittämässä autotien, joten tämä on yllättänyt positiivisesti. Tampereen autokuskit voisivat ottaa tästä mallia.. Toinen huomio joukkoliikenteestä: todella moni täällä kulkee pummilla metrossa ja saattaa tunkea kanssasi portista läpi. Älä siis pelästy, jos yhtäkkiä joku työntää sinua selästä eteenpäin ja vilahtaakin seuraavassa sekunnissa alas metrotunnelia. Tähän mennessä yksikään näistä ei ole ollut taskuvaras - he vain haluavat hyötyä matkoistaan maksavasta Pohjoismaalaisesta.

Aukioloajat. Tämä on aiheuttanut ehkä eniten päänvaivaa - tuntuu ettei yksikään pikkukauppa, ravintola tai kahvila ole auki säännöllisesti. Pikkusiskon vieraillessa emme päässeet käymään parissa ehdottomassa lempparipaikassani, koska ne eivät vain olleet auki. Netissä ilmoitetut aukioloajat eivät todellakaan pidä aina paikkaansa, eikä vieläkään osata sanoa minä viikonpäivinä ja kellonaikoina lähikuppilamme on auki. Joskus se on, joskus taas ei. Etenkin sunnuntaisin kaupunki hiljenee aikaisin iltapäivästä, ja aukiolevaa, hyvää ravintolaa on vaikea löytää iltakuuden jälkeen. Välillä ihmetellään, että ollaanko me todella pihalla aikatauluista, mutta onneksi muut ovat kokeneet täällä saman.

Salikulttuuri. Ja salikulttuurissa etenkin ryhmäliikuntatunneille osallistuminen. Meidän kuntosalilla on todella normaalia, että osallistujat tulevat tunneille suoraan ulkoa toppatakkeineen ja laukkuineen kaikkineen. Takki ja laukku jätetään salin reunalle ja jumpassa hypitään niillä samoilla Adidaksen Superstareilla, joilla hetkeä aiemmin käveltiin kaduilla. Nopeatempoisilla tunneilla on myös ihan ok käyttää suuria, roikkuvia korvakoruja ja hyppiä hiukset auki. Itsestäni tämä tuntuu vain epämukavalta, mutta kukin tyylillään :D

Elämänasenne. Tämä on ollut suurin kasvunpaikka myös itselleni - täällä ei stressata turhista tai kiirehditä mihinkään. Itse kun olen helposti kotona tämän vastakohta, sillä sen lisäksi, että haluan tietää mitä tapahtuu ja milloin, haluan kaiken myös usein tapahtuvan ihanhetinyt. Viimeiset puoli vuotta Suomessa olivat todella stressaavia ja hektisiä, ja yksi päätavoitteistani tälle keväälle onkin ottaa rennosti, rauhoittua ja nauttia hetkestä. Kun huomaan, että hampaita alkaa kiristää paikallisten hitaus, jatkuva odottaminen tai ei-niin-tehokkaasti organisoidut tilaisuudet, olen kysynyt itseltäni, että mihin minulla on kiire? Tämä usein helpottaa ja ollaankin naureskeltu Hennan kanssa, että ollaan niin ranskalaisia nykyään kun meinataan myöhästyä kaikkialta. (Äiti, olet säännöllisesti muistuttanut minua rauhoittumaan ja ottamaan rennosti, joten luet tätä varmaan tyytyväisenä?)

Kierrätys. Roskat viedään täällä koko korttelin yhteisiin laareihin ja näistä löytyy yksi laatikko lasille, yksi yhteinen paperille, kartongille, metallille ja muoville, sekä yksi kaikelle muulle. Ihan hyvällä mallilla siis kierrätys täällä on, sillä kuvittelin tilanteen olevan huonompi. Tosin biojätteelle ei löydy omaa laatikkoaan, mikä hieman harmittaa.

Kahvila- ja ravintolakulttuuri. Puhuinkin jo ylempänä hyvin vaihtelevista aukioloajoista. Tämän lisäksi täällä ei oikein tunneta take away -kulttuuria. Tilasin yhdessä lähikahvilassa espressoa tiskillä, kun minut käskettiin ulos terassille istumaan, jonka jälkeen tilaukseni tultiin ottamaan uusiksi. Välillä taas espresson saa muovimukissa, jota etsitään ensin useammasta kaapista. Tässäkin huomaa paikallisen tavan toimia - istu alas rauhassa, nauti kahvisi paikan päällä, ota rennosti.

Asiointi. Minun ei ole tarvinnut avata täällä ranskalaista pankkitiliä ja asunnon vuokrauskin sujui yllättävän sujuvasti jo syksyllä kotoa käsin. Olen kuitenkin päässyt seuraamaan sivusta millaista se kuuluisa ranskalainen byrokratia voi olla. Etenkin EU:n ulkopuolelta tulevilla vaihtareille tämä on aiheuttanut päänvaivaa: ystäväni sai vihdoin kuun vaihteessa avattua ranskalaisen pankkitilin, pankkikortin hän sai reilu viikko sitten, mutta pin-koodia pitää edelleen odotella. Virallisempia asioita hoitaessa ranskan kielen hallinta olisi kultaa. Asiointiin linkittyy myös paikallisten elämänasenne, sillä on ihan normaalia esimerkiksi kassalla tai joukkoliikenteen infotiskillä vaihtaa työkaverin kanssa kuulumisia ja pitää taukoja työstään. Ruokakaupoissa on usein myös todella lyhyet "tiskit" kassan jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että pakatessasi ruokaostoksiasi seuraava asiakas odottaa että olet valmis ennen kuin hänen tuotteensa luetaan. Hidasta ja rentoa.


Keksin varmasti vielä myöhemmin lisää pieniä juttuja, joita olen täällä ihmetellyt, mutta tässä ehkä yleisimmät (kirjoitettu pikkiriikkinen pilke silmäkulmassa). Kaiken kaikkiaan olen ollut äärimmäisen tyytyväinen kohdemaahani ja kulttuurishokkini on ollut pienempi kuin kuvittelin. Taisin aika useasti tässä tekstissä toistella täkäläisten hidasta ja välillä hieman epäorganisoitua tapaa toimia, mutta se taitaa johtua myös siitä, että itse olen välillä melkoisen vauhdikas suorittajatyyppi. Kaikesta löytyy ne hyvät ja huonot puolensa ja mielenkiinnolla katson, kuinka ranskalaiseksi sitä ehdinkään muuttua vielä kevään aikana! Poikaystävä uumoili, että palaan kotiin baskeripäisenä, punahuulisena ketjupolttajana, let's see :D


// Almost 1,5 months of my life in France has gone by and a lot of people from home (=Finland) have been asking about what it is really like to live in France? What has surprised you? Are you gonna move there forever? I'm now gonna tell you about some of the things I have found myself wondering about.

Language. French is a beautiful, yet difficult language to learn. I am surprised about how well I actually do understand it! People usually talk about how French people can be rude and not want to talk to you in English. I find it this way: many French people simply aren't that good in English. But they are friendly: very often if you stop someone to ask help and they don't understand you, they will find someone else from the crowd who knows English.

Stores. As I have some allergies and I prefer to eat a lot of vegetarian food, I'm happy to tell you that in nearly every grocery store you will find some soy products, vegetarian products and also a lot of gluten free products. If you do buy meat, look for a Boucherie - it's cheaper and they have a lot more to offer.

Traffic. It wasn't quite as everyone was telling me - aggressive, people yelling at each other and the cars being a total wreck. Yes, the cars are not in as good of a condition as in Finland and you can basically park anywhere, but I find it to be quite normal. And one thing that drivers from my home town could learn: if pedestrians are approaching to cross the street, stop and let them walk, don't step on the gas.

Opening hours. This has been quite frustrating. It feels like none of the small stores or restaurants are open regularly or according to their opening hours on their website (if they have it in there). For example, I cannot state at which weekdays or times the cafe next to our home is open. It differs so much, or then I just walk past it in such different times that I don't get it. But then again our friends have noticed the same, so it must be true! Especially on Sundays the city is rather quiet and it can be difficult to find a restaurant that is open - particularly closer to the evening.

Gym manners. It is normal to enter the fitness classroom straight from outdoors with your winter jacket, bag and everything. Just toss them in the corner of the room and workout in the same Adidas Superstars that just a while ago you were walking down the streets with. It is also okay to wear those big, dangling earrings and keep your hair open. Hey, everyone has their own style!

Outlook on life. As I am a person who likes to know everything in advance and wants things to happen efficiently and preferably now than a bit later, this has been a challenge for me. The French take it easy and don't rush with things. Everything doesn't have to be planned out beforehand (or so it seems) - you can organise it while you go. As last fall was super tough and busy for me, I set a goal to really relax and enjoy my free time here this spring. So whenever I am in an extremely slow line or attending an event that has no rhyme or reason, I ask myself: what is the rush? Just take it easy.

Recycling. In France you take your garbage out on the street where they have big containers for the whole block. You can find a bin for glass, one for paper, cardboard, metals and plastic, and one for all the rest. I was positively surprised that you can recycle as much as this, but I am a bit sad you can't recycle biowaste.

Cafe and restaurant culture. I talked a bit about opening hours. Aside of this, take away culture isn't as big of a thing here as at home. I've been told to sit outside in the terrace and wait for the waiter to come bring me a cup of espresso while trying to order one to go. In another place it took the barista a while to even find me a plastic cup so I could have my coffee to go. Now I kinda like the culture of sitting there for a while to really enjoy my coffee.

Bureaucracy. Since I haven't had the need to open a French bank account and renting our flat from home was super easy, I haven't experienced the bureaucracy in such a way that some of my international friends have. One had to visit several banks before finding one that would agree to open up an account for only a few months. Getting a credit card for that bank account took ages and now she can't even use it yet since she is still waiting for her pin code to arrive via mail (and which they refuse to give her face-to-face since it "is coming in the mail"). Mastering the French language would be gold in these situations. It is also normal for a cashier or info clerk to stop to ramble on with their coworker while serving you and really taking the time to finish their job. But it goes with their outlook on life! Slow but steady.


I will definitely come up with more small things like this later on, but here are the ones I have laid the most focus on (written with a slight sense of humour)! All in all, I have really loved my time here and I have been surprised at how little of a culture shock I have experienced. I emphasized the unorganisedness and slowliness of the French people alot, but I feel like it's only because I myself am a rather fast-paced, organized and overperforming personality. But everything has it's pros and cons! Interesting to see how French I am in the end of the spring - my boyfriend is sure I'm returning home wearing red lipstick, a beret on my head and chainsmoking, let's see about that :D

Tykkää-merkinnät

Kommentit