Tuntuu että nykyään pitäisi tehdä niin hirveästi, että ihmiset ajavat itsensä piippuun ennen kuin kerkee täyttää edes 25, niinkuin minä tein. Ja en ole ainut nään koko ajan miten ihmiset kulkevat aivan jaksamisen äärirajoilla, koska tää yhteiskunta meinaa olettaa meiltä niin hirvittävän paljon ja me ei ees tajuta välttämättä miten paljon nämä odotukset ohjaavat meidän elämää.
Itsellä tekee vielä paljon luonteen piirre, että kaikessa mitä tekee pitäisi olla paras, tämä ajaa mut monesti suorittamaan asioissa missä ei tarvitsisi. Mutta pikkuhiljaa olen oppinut edes vähän hölläämään omia odotuksia ja välillä voi vaan tehdä asioita ilman, että niitä suorittaa.
Tässä on vielä paljon opittavaa itsellä, mutta alku näyttää jo hyvältä. Tässä jos pikkuhiljaa pääsisi irti kokonaan suorittamisen tunteesta, paitsi silloin kun siitä on hyötyä, mutta joka päiväisessä arjessa ei tarvitse suorittaa koko ajan. Ottaa aikaa itselle ja olemiselle, että saa ladattua patterit ja tehtyä asioita mistä nauttii täysiä, eikä puoliteholla, koska on buukannu kalenterin niin täyteen. Silloin tää elämä antaa niin paljon enemmän.
Nyt kun mun Floridan vaihdosta on tasan 2vuotta, niin oon paljon muistellu niitä fiiliksiä mitä siellä oli. Miten olin niiiin levollinen aina arjessa. Sitä fiilistä mä haluan mun arkeen täällä. Tiedän että päivittäisellä auringolla oli myös iso vaikutus asiaan, mutta isoin vaikutus oli siinä ettei tarvinnut tehdä mitään ylimääräistä ja niin sen pitää mennä täälläkin!
Tehdä ja olla sopivassa suhteessa!☀
