Vihdoin alkaa tuntumaan siltä, että toi auringonpaisteen tuoma energia on löytänyt munkin miinuksen puolella olleet akut. Tällä viikolla olen käynyt parinakin päivänä Helsingissiä blogijuttujen tiimoilta ja saanut nauttia ihanien ihmisten seurasta. Se fiilis, että sä jaksat, on jotain niin parasta. Elän valosta, mutta toki myös fiiliksestä. 
Vielä viikonloppuna olin ihan nuutunut allergioiden vietyä voimat, mutta kun sunnuntaina jaksoin raahautua salille niin siitä se elämä taas lähti käyntiin. Ja okei, tällä viikolla oon taas tehnyt vahvan paluun kofeiiniriippuvaisen elämään. Ehkä osa mun hyvästä fiiliksestä johtuu Celsiuksen tuomasta pirteydestä, mutta eipä sen niin väliä, kunhan fiilis on kohdillaan. 
Vaikka kaivoin vielä eilen takaisin käyttöön päiväksi hylkäämäni paksumman takin, niin se ei latistanut yhtään sitä kesän odotusta, joka muhun tällä viikolla on iskenyt. Janoan päästä nauttimaan auringosta ja lämmöstä ihan tosissani. 
Ja sen tämä ihana aurinko on myös saanut aikaan, että inspis pukeutumiseen kasvaa päivä päivältä enemmän. Viikonloppuna olisikin tulossa kiva vinkki kevään pukeutumiseen + asukuvat joissa yhdistyy valo ja vielä sellainen lämpimämpi asukokonaisuus.
Mulle siis kuuluu hyvää, mutta olisi kiva tietää että mitä teille siellä ruudun toisella puolella kuuluu. Joten heitän kysymykset ilmoille: mitä kuuluu? Miten on kevät lähtenyt käyntiin?
Ihanaa perjantaita kaikille ja muistakaa olla onnellisia!❤︎
XX Reetta 

Tällä viikolla on vihdoin ollut kesä ja sen mukainen fiilis. Tajusin, että jos en nyt tee niitä kesäisiä juttuja niin kohta on liian myöhäistä. Elokuun alku menee tiiviisti töissä ja kesälomastani vietän ison osan Haniassa Tomin kanssa. Niinpä olenkin ottanut vähän vapaata koneella istumisesta ja ollut ulkona. Kävellyt pitkin hämärtyvää Helsinkiä ja lenkkeillyt helteisessä säässä tukka hulmuten.
Tuntuu, että olen elänyt, silleen ihan täysillä. 
Eilinen oli hauskin ilta aikoihin. Kokoonnuimme työpaikalleni etkoilemaan ystävieni kanssa, jotka olen tuntenut lukiosta asti. Tässä iässä sitä todellakin osaa arvostaa, että ympärillä on ihmisiä, jotka ovat pysyneet matkassa mukana näin pitkän ajan.♥ 
Naurua ja hyviä juttuja olisi riittänyt varmasti vaikka aamuun asti, mutta puolenyön aikaan suuntasimme ysärikemuihin. Ulkona oli vielä siihenkin aikaan niin lämmin, että tuntui kuin olisi ollut etelässä. Korkkaritkin jämähti jalkoihin niin kovin kiinni, että tarvitsin ystäväni apua saadakseni ne pois jalastani. Pelkoa tuhkimona olosta ei siis todellakaan ollut!
Olen nauranut eilen nin paljon, että vatsalihakset olivat aamulla ihan älyttömän kipeät. Samoin jalat, koska kun tottumatta taas käppäilin koko illan jäätävissä korkkareissa niin se vetää lihakset niin jumiin. No, eipä haittaa vaikka eilen jäi salille meno välistä. 
Ensi viikonloppu meneekin sitten festarien merkeissä, en malta odottaa. Tää kesä on ollut vaihtelevista säistä huolimatta kyllä niin huippu.
Ja näihin ensi viikon Outfox festareihin liittyen olisi käynnissä lippuarvonta blogin facebookin puolella. Käykäähän kaikki osallistumassa!
Mä meen nyt viettämään leffailtaa Tomin kanssa ja toivotan mitä kivointa sunnuntai-iltaa teillekin!♥
PS. Sanoinko jo että eilen oli ihan älyttömän hauskaa!? XX Reetta

Vuoden alusta asti päässäni on pyörinyt ajatus, joka voimistui päivä päivältä. Lopulta se ajatus kasvoi niin suureksi, että monina iltoina postaaminenkin jäi ihan vaan siksi, että kaipasin muutosta. Tai pitäisikö ennemminkin sanoa, että kaipasin paluuta juurilleni. Ajatus omasta blogista täysin uudella ulkoasulla oli lopulta niin kirkas, että se oli toteutettava. Ja tässä sitä nyt ollaan ruudun takana ekaa postausta näpyttelemässä tänne www.reettaekstrom.comiin. Hymy on jämähtänyt huulille, vaikka maailman isoimmat silmäpussit koristaa tätä naamaa just nyt. Mutta ne silmäpussit on niin tän blogin avautumisen arvoiset.

Tai mitä olette mieltä? Miltä täällä teistä näyttää?

Mua jännittää tää blogin avautuminen siinä määrin, että kirjoittamisesta ei tahdo tulla mitään. Mutta sen vaan sanon, että yksin en olisi tästä ikinä selvinnyt. Olen saanut apua ja tukea muuttoon liittyvissä asioissa niin monelta taholta, että sana kiitos, tuntuu jotenkin liian vähältä. Ilman Juliaa ja Maria ei olisi tätä blogia tässä tällaisena edes olemassa. Marin kanssa kuvailtiin viikonloppuna banneri ja vähän muitakin kuvia. Hänen ja hänen miesystävänsä ansiosta materiaali Bellasta saatiin triljoonan säädön kautta siirrettyä tänne bloggeriin. Julian käsialaa on tämä ulkoasu, jonka hän on loihtinut toiveideni mukaiseksi. Mä en ollut uskoa tätä omaksi blogikodiksi kun ensimmäisen kerran näin kaiken valmiina. Siinä vasta taitava nainen onkin. Kiitos tytöt kaikesta avusta!♥

Blogi on vielä ministi kesken, mutta eiköhän tämän kuun aikana ole viimeisetkin jutut viilattu täysin kuntoon. Eli älkää ihmetelkö jos täällä välillä vielä näyttää jotenkin oudolle. Aikataulu meinasi ongelmien vuoksi räjähtää ihan täysin käsiin, joten on jonkinlainen ihme, että blogi edes saatiin tänään auki. Blogloviniin on myös osoitteen päivitys vielä tekemättä.

Mutta nyt aion pariksi päiväksi unohtaa kaiken säätämisen ja vaan keskittyä olemaan läsnä. Sillä just nyt musta tuntuu, että olen palannut kotiin ja tunnen bloggaamista kohtaan suurempaa intoa kuin aikoihin.♥

Ihanaa kesäkuuta kaikille ja toivottavasti mahdollisimman moni teistä löysi tiensä tänne! ♥