onko ok olla keskiverto?

Usein törmää ajatusmalliin, jonka mukaan ollessasi hiven saamaton tai nyky-yhteiskunnan mittareilla menestymätön, olet automaattisesti jonkinasteinen epäonnistuja. Mikäli olet menestynyt ja saatat erottua joukosta, niin silloin vasta oletkin sietämätön!

"Miten tuokin nyt tuolla lailla vain menestyy? Miksi se vain menestyy, kun me tehdään pitkää päivää toimistolla (yrityksessä, jonka omistaja on aikoinaan ottanut riskit ja tarjoaa sinulle nykyään työpaikan)?"

Olen huomannut, että Suomessa yleisestikin on poikkeuksellinen kulttuuri rahan ja menestymisen suhteen. Raha-asiat ovat usein miten eri keskusteluissa täysin tabu, mutta miksi? Isona syynä voi olla se, ettei kenellekään tulisi vaivaantunut tai paha mieli toisen menestyksestä. Se, mikä usein pääsee kuitenkin unohtumaan on, että oma menestys on usein itseaiheutettua.

Onhan lottovoittajakin itse ostanut kupongin, järjen mylvintää vastaan vienyt kupongin kassalle ja lisäksi vastoin kaikkia todennäköisyyksiä vielä voittanut. Hauskaa on, että useiden tutkimusten mukaan suomalaisten mielestä onkin ihan ok rikastua lottovoitolla, muttei omalla aloitteellisuudellaan. Aika käsittämätöntä eikö, nimittäin todellisuudessahan menestyvällä henkilöllä on yritysm joka työllistää muita ihmisiä ja lisäksi tämä yritys maksaa veroja sekä antaa yhteiskunnalle paljon.

Tämähän on pohjimmiltaan jokaisen kannalta vain hyvä asia, joten miksi ihmiset haluavat jokaisen olevan mielummin keskiverto kuin vauras tai enemmin työntekijä kuin omistaja?

Toisen menestys voi aiheuttaa sitä huonoa oloa itselle, sillä usein verrataan toisen tilannetta omaan tilanteeseen. Voiko tämä liittyä kateuteen? Lähes kaikilla on tarve joissain tilanteissa vertailla itseään toisiin ja usein miten niihin, joilla menee keskivertoa paremmin tietyillä elämän osa-alueilla. Entä jos syntynyt kateus valjastettaisiinkin toisin sen sijaan, että vain supistaan toisen seläntakana? Jos motivoisimme itseämme toisen menestyksen saattelemana ja miettisimme, miten kummassa joku onnistui menestymään tuolla tavoin ja voinko itse tehdä samoin? Näin voisimme saada uutta puhtia yrittää tavoitella omaa menestystä.

Kannustankin sua toimimaan toisen menestyksen motivoimana, en lamaannuttamana. Jotta oman tilanteen saa muuttumaan, on sen eteen tehtävä jotain, sillä muuten tilanne on sama vielä 10 vuoden päästä ja edelleen harmittaa, kun joku toinen menestyy.

Muista, että on ok olla keskiverto, mutta on myös ok menestyä ja tavoitella unelmia!

Pihla

Tykkää-merkinnät

Kommentit