996.

Mä voisin juosta lähimpään kauppaan
miten nyt näillä maihareilla yleensäkään voi juosta kaksi euroa seitsemänkymmentä senttiä hymy ja ei kiitos kuittia.
Nopeat askeleet pois kaupasta apteekista sideharsot jonnekin piiloon yleiseen vessaan tai metsikön suojiin sellaiseen paikkaan jossa kukaan ei mua nää.
Sitten ranteet auki syvään ja huolella.
Ai miksi?
Kirjastossa mä näen sen sen jonka tapasin silloin kun olin alaikäinen pelokas ja turvaton sen joka ilmeisesti antoi teille ohjeistuksen pitäkää tyttö turvassa ja te piditte voi kuinka te pidittekään.
Puhun jotain vastaan kysymyksiin joista en muista enää ainoatakaan hänen kääntyessään hyllyn taakse ja sanoessaan (ehkä?) palataan.
Mut mä pidän itseni paikallani istun tässä vartin kunnes mut tullaan hakemaan mä en juokse kauppaan mä en tee sitä tänään ei tuo ihminen sais mun viilloista tietää tekisin mä niistä kuinka syviä tahansa ei se tästä kivusta tiedä ei enää mä en kuulu enää sen työhön.
Mutta mua sattuu mua sattuu aivan helvetin paljon.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229