991.

Ne ei vaan ymmärrä että tää on yks itsetuhoisuuden muoto
multa kiellettiin se paras keino tuhota itseäni viiltely siks mun täytyy lähteä näyttää itselleni että mua kuuluu sattua ja etten mä ansaitse mitään.
Sitä ne ei ymmärrä että tääkin on vaan itsetuhoa ymmärtää tän paikan olevan viimeinen toivo mahdollisuus tavalliseen elämään ja lähteä silti johonkin pimeyteen vaikka tietää ettei siedä sitä selviä hengissä.
Toisilla tässä vaiheessa järjen äänenä toimis isä ja äiti omistani mun kai on turha sanoa enää mitään?
Tai sanon mä silti ota sä tää tieto ja ymmärrä vähän enemmän siitä miksi oon niin yksin.
Mun vanhemmat on niin pettyneitä muhun ne tahtoo jonkun uuden elämän sellaisen jossa kukaan ei tiedä musta siitä kuinka ne eivät saaneet kasvatettua musta normaalia ihmistä.
Emmä enää niille mitään maksa joskus pyydän kyydin tai saanko jäädä yöksi viime kuukausina nekin pyynnöt on jääneet ei ne mua tahdo.
Ne tahtoo unohtaa että on ollut menneisyys meillä yhteinen se jossa mä kai hajosin ne ei halua selvittää sitä ja kyllä mä ymmärrän ne ei pidä siitä että mulle on uskoteltu mun ongelmien johtuvan traumoista ne tietää että niiden molempien lapsuus oli paljon vaikeampi kuin mun ja ne ajattelee etten mä sais valittaa että munkin pitäis vaan antaa anteeksi niin kuin nekin ovat antaneet vanhemmilleen.
Ja tänään kun mä mietin isää ja äitiä mä mietin miksen muista lapsuudestani kesiä koulupäivien tapahtumia miksen syksyistä enempää kuin sen yhden päivän myrskyävän meren ja sen kuinka palattiin kotiin uuniin sytytettiin tuli ja mä syvennyin johonkin niistä Tiina-kirjoista tuo muisto on ehkä ainoa hyvä muisto isän ja äidin kanssa lapsuudesta ainoa hyvä päivä jonka muistan ensimmäisestä kymmenestä vuodesta.
Kaikkiin niihin muihin sisältyy se pelko siihen ainoaan kesälomareissuunkin jonka muistan me tehtiin niitä joka kesä silti muistan vain tämän ja tänään ihmettelen miks ne näki vaivaa ajaa toiselle puolelle Suomea jotta meillä olis hauskaa ja joivat silti?
Siinä mökissä oli jonkunlainen terassi me käytettiin juomamukeina jogurttipurkkeja ja sitten muistoissani on vain se pelko riiteli ne jostain miks ne pilas senkin ainoan reissun jonka muistan tai siksikö sen muistan että sekin oli vain yksi pettymys yksi suuri pettymys?
Kumpa joku nyt vaan ottais mut lähelleen silittäis hetken hiuksia sanois että ei oo mitään hätää mä otan nyt tän vastuun sulta sä tiedät itsekin ettei oo järkevää lähteä muttet pysty siitä päättämään jää tähän niin mä autan sua ja asioilla on vielä mahdollisuus muuttua.
Nää ei enää tuu ei kukaan enää koskaan tuu mut mä en ymmärrä miks nää lupas senkin miks niinä parina kertana ne laski käden mun harteille mut enää eivät ikinä?
Miks nää halus hajottaa mut aina vaan pahemmin miks nämäkin halus kertoo mulle sä et oo mitään et edes meidän mielestä.
Miks mä en oo kenellekään mitään mä kysyn ihmisiltä mikä mussa on niin väärin ettei kukaan tahdo mua ne väittää ettei mikään mut ne valehtelee ei mua muuten aina jätettäis.
Enkä mä tiiä miks nostan juuri kuivausrummusta tulleen collegepaidan vasten poskeani sen lämpö luo turvaa kun käsitän että huomenna sanon viimeistä kertaa sen ääneen mä lähden viimeistä kertaa ennen kuin sitä aletaan järjestämään mun lähtöä.
Se on viimeinen hetki perua tai oikeammin jonkun tulla väliin ja sanoa älä nyt mut eipä sitä kukaan tee kun ne ei tiedä tän tekstin sisällöstä.
Eikä kukaan siltikään mua tahtois pelastaa kun kaikki tietää että mä oon jotain niin hirveää ettei sille oo sanaa jotain kokonaisvaltaisen kamalaa koko ihminen täynnä virheitä sitä maailmanhäpeää joka muhun on asetettu jo kai ennen mun syntymää.
Turhaa mä itken pelastajaa ei mun kohdalle vaan sattunut sellaista ei täällä sä olit sen hetken älä luule että olisin unohtanut sä olit hetken ja hän toisen kolmas sen jälkeen ja mä sain niitä palasia aina joskus läheisyyttä ja turvaa välittäviä sanoja sain siihen asti kunnes menetin kaiken.
Mä oon oppinut puhumaan pyytämään ihan suoraakin mutta nyt tajuan että opettelin kaiken turhaan ei nää mua auta turvassa mua autettiin mä ymmärrän kyllä sen olleen parasta aikaa mun elämässä mut miks nyt kävi näin miks tähän sattui tälläisia ammattilaisia jotka ei tajuakaan ollenkaan?

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229