933.

Mä vihaan itteeni enemmän kuin mitään
mä vihaan omaa heikkouttani mä vihaan pelkojani mä vihaan muistojani.
Ja tästä vihasta pääsee eroon vain yhdellä keinolla kuolemarakas pelastaa mut mä oon varma.
Ongelmia on vaan liikaa tuntuu että kaikki asiat mun elämässä on ongelmia oon riippuvainen viiltelystä, sokerista mun mieli on masentunut mä en vaan osaa enää elää.
Ja kun päivä on laskettu ei, siihen ei ole enää kauaa olen valmis olen varma mä tiiän kuinka tää tehdään.
Meriveden lämpötila yhdistettynä tietoihin hypotermiasta henki lähtee tunneissa taju aiemmin.
Mä oon tosi sekaisin kun astun siihen veteen tai jos yleensäkään pystyn siinä vaiheessa enää kävelemään mulla on kirjeet valmiina mulla on kaikki se yksi juttu jota oon nää viikot valmistellut jää kesken mutta en jaksa enää enempää.
Mä tahtoisin tarrautua mun ainoaan turvaan itkien kysyä voisko se pelastaa mut pyytää ettei se antais mun lähteä nyt mihinkään ettei se uskois mitään mitä vakuutan.
Mut en mä uskalla ja mun itsetuho on liian vahvaa mun itse voitettaviksi mun mieli tahtoo tappaa mut ja eiköhän se siinä onnistukkin.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229