927.

Sinä lähdit vuosi sitten
minä itken vielä. - Kaija Koo
Tasan vuosi sitten kello oli yli yhden yöllä sä istuit sängyllä mun vierellä pidit kättä mun harteilla ja vakuutit ettei ne olis jäähyväiset että me nähtäis vielä.
Mä tajusin ja sanoin eiei kyllä ne oli mä tiesin.
Sä lähdit mutta et sulkenut ovea takanas kerran mä oon nähnyt sut sen jälkeen en tullut puhumaan pakenin ja tänään kaikki on ohi.
Ikävä ei lopu koskaan se herää henkiin kummallisista asioista ne biisit tai paikkakunnat sinne yhteen mä en lähde kai koskaan en tahdo rikkoa sitä muistoa et olin siellä viimeks sun kanssa.
Mä oon rikki mä oon hajalla mutta en kuollut kuten kuvittelin nyt kun sun lähdöstäs on vuosi.
Mä selvisin jotenkin sanon jollekin että sä lähdit vuosi sitten tahtoisin vaan käpertyä jonkun turvallisen lähelle mä en tahdo kantaa tätä taakkaa yksin.
Mut ei kukaan jaa mun kanssa tätä ne tietää miltä tuntuu menettää mut ne ei tiiä miltä tuntuu kun menettää omasta syystään siitä ettei oo ollut riittävä sitä että on ollut sellainen ihminen johon lähtenyt olis tahtonut pitää yhteyttä.
Ne ei tiiä miltä tuntuu tuntea itsensä näin arvottomaksi täysin turhaksi, mitättömäksi.
Mä oon väsynyt tähän mutten voi juosta karkuun enkä mä tahdo unohtaa sua kaiken muun ennen kuin ne kipeän todelliset muistot susta.
Mutta sitten mussa on se toinen puoli se joka hymyilee ja nauraa se joka tajuaa edes sä sun piilossa muhun osoitetut syytökset ja sun lähtös edes ne ei saaneet vietyä henkeä multa vaikka lähellä olikin.
Enkä mä aio viiltää kaikki kaatuu jos nyt tartun terään mä en luovuta näin helposti en koska alku on ollut tosi hyvä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229