921.

Tää turvattomuus
ei tää oo niinkään sitä et pelkäisin et täällä tapahtuu jotain et tulis tulipalo tai et joku tulis mun huoneeseen kysymättä lupaa eiei tietyllä tapaa mä osaan jo luottaa näihin ihmisiin ei ne tee mulle pahaa vaan mä ite.
Turvattomuus koostuu menneiden aikojen peloista jostain syystä ne valuu aina näihin tunteihin ennen kuin nukahdan ja painajaisten pelosta ja näiden lisäksi on vielä asioita joita en erota.
Ehkä sisäinen ahdistuskin luo turvattomuutta itsemurha pelottaa ja paljon myös se kuinka pahaksi tää vielä voi mennä.
Kuinka paljon pelkään kuukauden tai kahden päästä kun pimeä valtaa aina suurempaa osaa vuorokaudesta?
Haaveilen vaan pelastuksista niistä jotka on mun käsien tavoittamattomissa en saa, en ansaitse tai ei oo lainkaan mahdollista mä haaveilen itkien aina siihen saakka että nukahdan.
Ja jos sä vielä kerran sanot elämän olevan ihanaa mä sanon kylmyyttä äänessäni sä oot helvetin väärässä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229