858.

Siitä ne jaksaa sanoa
pitäis päästää irti pitäis unohtaa menneet mut mä en aio tehdä niin koskaan.
Mä roikun kii roikun kaikki yöt itkien kii muistoissa kii teidän turvassa roikun vielä radan vierellä seistessänikin roikun ja roikun käyttäen kaikki voimat jotka mulla on.
Miks luopuisin miks hetkeksikään siitä muistosta kuinka sain sen pienen hetken elämästäni olla turvassa?
Miks päästäisin irti jostakin joka oli mulle tärkeempi mitään?
Ei ne ymmärrä ne ei ymmärrä puoliakaan tästä kivusta surusta joka mun sisällä vaeltaa se kulkee verenä mussa on vallannut tilan kaikelta muulta jäljellä vain ikuinen kaipaus, ikävä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229