832.

Keittiön ovi on auki
ohjaaja on ulkona tää on tilaisuus jota oon odottanut koko päivän
jo aiemmin kun meidät jätetään sinne ilman valvontaa mun katse kääntyy sadasosasekunnissa sivupöydälle siellä sakset makaa vakaana kahdetkin itseasiassa.
Ei se tajuu katsoa ei se tajuu mä otan sakset kukaan ei tuu vastaan portaissa piilotan ne sängyn alle ja tuun vielä hetkeksi alakertaan nauramaan.
Sitten palaan huoneeseen lasken itselleni aikaa kaksikymmentä minuuttia sen enempää ei kannata sillä voin leikata liian syvälle.
Nyt kysytään lähdetäänkö tikkaamaan mä sanon ei sillä huomenna se keikka ja tää tuli täysin sen takia että sain tilaisuuden varrottuani koko päivän.
Kuljettuani terien ohi kaupassa ollessani juoksemassa ostamaan niitä toisesta mutta pakotettua itseni pysymään paikoillaan päätettyäni suihkuun mennessä että jos joku on heittänyt sheiverin roskiin mä otan sen vaikka se on likainen rikon, pesen terät ja upotan käteen naurahtaessani kun meidät jätettiin valvomatta keittiöön en mä mitään tee mut se viimeinen tilaisuus jota en uskonut edes saavani se oli liikaa ja mun täytyi käyttää se.
Vihaa aina sitä samaa turhautunutta vihaa ansaittua todella ansaittua ja itsevihaa vihasta joka mua kohtaan kohdistetaan.
Tilaisuus ei tietenkään ollut yksi ainoa syy suurempi tilaisuutta oli tää ikävä josta tahdoin hetken täydellisen paon.
Ja sain sen mutta mä en tiiä oliko tuo haava tän vihan arvoinen.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229