810.

Mä silitän kättäni
kuten sulla oli tapana kun istuttiin tummalla sohvalla mä aivan siinä nurkassa sä vierellä toinen käsi mun harteilla ja toisella silitit mun vasenta kämmenselkää.
Tänään joululaulut (vain koska jouluun on liian pitkä aika) ja kyyneleet toisten nähden mul on niin ikävä sua! ja sekin tulee vasta keskiviikkona kysymään ehkä mitä kuuluu jos sillä sattuu olemaan aikaa tai sitten ei.
Nyt pitäis taistella itsensä suihkun läpi en tahtois mennä sinne rikkomattoman terän kanssa joka on pyydetty vain hetkeks käyttöön mulla ei oo voimia taistella sen kutsua vastaan tahdon vain rikkoa sen nopeasti asettua virtaavan veden alle ja upottaa sen syvälle käteen.
En mä niin tee nukkumaan vain heti yhdeksän jälkeen miettimättä muuta kuin että huomenna saan taas leikata kättäni jos jaksan lähteä ostamaan sakset.
Leikata just niin syvälle kuin uskallan nykyään mulle tulee viiltelystä se yks lautapeli mieleen se on sellaista kisaa luontoa ja kohtaloa vastaan katkeaako jotain tärkeää vai saako vain suonia katki.
Mä oon liian koukussa vereen ja kipuun syveneviin haavoihin aivan liian koukussa viiltely hallitsee mun koko elämää pelottaa mutta toisaalta luo turvaa enkä oo ollenkaan valmis luopumaan siitä vaikka tiiän et jossain kohtaa käy huonosti terä lipsahtaa liian syvälle ja seuraukset on lopullisia.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229