809.

Uskoisit nyt
mä en jaksa enää pyytää kauniisti PÄÄSTÄ MUT HELVETTI POIS!
Tipahdan uneen iltapäivän tunteina kun on hetki aikaa olla huoneessa kohta mennään taas selittämään juttuja niin kuin mulla menis lujaa kertomaan haaveista joita ei oo olemassakaan.
Mutta mä selviän lasken tunteja huomiseen silloin saan käydä ostamassa uudet sakset ja tehdä niillä mitä tahdon.
Joku pyytää soittamaan ennen uutta viiltoa mut mä epäilen rohkeuttani mut jos se toinen ois sittenkin siinä hetkessä lähellä vois kai viiltämistä vähän siirtää harkita edes pysyvänsä yhden illan erossa siitä.
Mua vaan väsyttää aina mua vaan väsyttää vaikka on kesä ja vapaus ja kaikki.
Mut kaikesta huolimatta tää olo on mulle tutumpi kuin se jolloin tarvitsen vähemmän unta liikun ja liikun ja puhun ja suunnittelen.
En mä halua lähteä tästä olosta en muuta kuin luovuttaa otteeni kokonaan ja kuolla mä en kaipaa elämää en muuten kuin paljon turvaa ja läheisyyttä kaikki muu elämässä on turhaa liian raskasta ja väsyttävää.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229