783.

Joinakin toisina päivinä
jolloin mä oon jo se toinen päässyt pois täältä kipujen maasta lentänyt läpi taivaan kumpupilvien niinä päivinä on jäljellä enää loputon rakkaus muut tunteet on sammuneet paikoilleen.
Joskus mä mietin kuinka kaukana taivas olis jos se olis olemassa olisko se heti siinä pilvien takana vai vasta avaruuden päättymättömyyden jälkeen jaksaisko sinne asti jos on uuvutettu väsyksiin täällä jos kädet on liian kipeet niin ettei pysty edes nojaamaan päätänsä kättä vasten istuessa tarviiko siihen voimia että sinne pääsee vai otetaanko sinne ne kaikkein väsyneimmätkin?
Oikeasti mun usko ei riitä että olis jokin parempi paikka meillekin jotka pakenee tän maailman pahuutta suurempi osa musta uskoo että kuolema ratkaisee asiat tyhjyydellä sen kuolemisen hetken jälkeen jäljelle jää pelkkä tyhjyys, valkeus.
Mut sekin olis parempi kuin liian syvät tunteet joita täällä tunnen.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229