752.

Mul on se tunne
aivan tässä kuiskaan sen sulle mä en selviä.
Kuuletko sä noita sanoja tunnetko sä tätä kipua palaatko sä kertomaan ei hätää mä autan sua.
Oikeastihan oon ihan hiljaa läpi sen lähdön hymyilen vaikka sattuu nähdä ja tuntea mä seuraan minuutteja aktiivinen 55 min sitten en kerro kenellekään enkä laita sulle viestiä vaikka avaan sen kohdan monesti sen jossa vois kirjoittaa katsoakseni kai vain kuinka kaukana olisit jos nyt olis kyse mun hengestä.
Ei niin oo kuolemarakas niin kaukana ei tässä oikeesti oo hätää kai ja kuitenkin on.
Hätää on se kuinka selviän nää tunnit ja huomisen kun periaattees vois mennä sanomaan mut toinen periaate estää puhumisen.
Enkä mä väitä että säkään ymmärtäisit ehkä sitten joskus jos sellaista aikaa kuin joskus edes koskaan tulee mut mun turvattomuus ei oo omaa aivan tälläisia mittasuhteita jos niin ei näistä voi puhuu, kirjoittaa arvailkaa loput mä kerron muutenkin aina liikaa.
Mä jään huoneen kummaan tyhjyyteen toivon nukahtavani aikaisin sillä en jaksa valvoa yötä tämän itsevihan kanssa.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229