730.

Saanko mä kertoo
niistä joiden lähtemiset satutti mua enemmän kuin mikään koskaan saanko mä kertoo synkistä joulukuun illoista kun yks niistä istui mun kanssa pimeän huoneen lattialla tai siitä toisesta joka tuli puhumaan mun kanssa juuri ennen kuin nukahdin ja halas ennen kuin sulki oven takanaan toisina öinä se jätti oven raolleen etten pelkäis saanko mä kertoo sulle?
On ne nää muistot nyt mä sen tajuan taas nää ne on jotka mut saa voimaan huonosti.
Nyt mukana on toive muutoksesta uudesta turvasta mut mä epäilen et oon hiljaa liian pitkään tai en osaa enää luottaa tai valehtelen loputtomasti.
Mä haluun turvan takas mä haluun että joku laskee vieläkin käden harteille mä haluan että tästä paikasta tulee mulle niin tärkeä että oon valmis taistelemaan sen puolesta että saan jäädä tänne.
Jos niin ei käy löydän itseni kylmistä sairaalahuoneista vieraiden ihmisten luota sen paperin yöpöydältä hoitoonmääräämispäätös.
Joojoo näitä ei saanut kirjoittaa kyllä mä todellisuudessa tajuan että täysi-ikäisenä turvaa ei oo olemassa on vaan loputtomasti vastuuta elämästä ja kuolemasta viiltoja jotka syvenee kerta kerralta yksin itkemistä eikä edes todellista oikeutta vastata kysymyksiin muuta kuin hyvin menee.
Silti mä elän toiveessa kipu päättyy vielä ilman et tapan itseni turvan syntymiseen on jo melkein annettu tilaisuus mut näistä täytyis uskaltaa puhua, kirjoittaa sillä en usko että turva enää toista kertaa tulis mun luo en jaksa uskoa et tapahtuis samankaltainen ihme kuin silloin kun turva alkoi vastasin sen yhden ainoan kerran joo kun kysyttiin saako mua koskettaa mitään turvaa ei olis koskaan syntynyt jos oisin tuolloin sanonut ei.
Joku sanoi aika näyttää mä tuijotan auringonlaskun jälkeen kättä jonka valkoinen sideharso värjääntyy hitaasti verenpunaiseksi mitä tää aika oikeasti on näyttänyt?
Sen että pystyn hengittämään ehkä jopa vähän kuin elämään vaikka turva on ollut ohi jo kohta neljä kuukautta.
Mutta nää uudet toiveet pyynnöt on sotkeneet mun ajatukset oon ihan sairas kun kaipaan näin paljon turvaa ja silti en kuitenkaan osaa ajatella muuta kuin entä jos mitä jos joko nyt ja unelmoida siitä että tästä tulee uusi turvan aika parempi kuin edellinen sellainen joka kestää edes hetken pidempään.
Mutta onko mulla oikeutta pyytää saanko mä olla tarvitseva?

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229