721.

Rakas
oo niin kiltti tapa mut?
Mä makaan lattialla kerällä ulkona kesä ja aurinko ja lämpö mun huoneessa painostava hiljaisuus teipatut ranteet ja loputtomat kyyneleet.
Ja mä mietin et mä ansaitsen tän mulla kuulukin olla näin paha olla ja niin että enää edes läheisyys ei auttais vaikka te palaisitte ja kaikki ois kuin ennen ei mun olo tästä paranis.
Mä tekisin mitä vaan jos voisin palata niihin aikoihin kun läheisyys vei vielä pahan pois oli hetken hiljaisuus mielen sisällä kaikki hyvin sen pienen hetken kun toinen piti kättä mun harteilla.
Enää niin ei oo mä en tiiä missä vaiheessa tää masennus muuttui näin missä vaiheessa tuli tää lopullinen romahdus kiskoi sinne pohjaan sinne josta ei riitä edes toisten usko, voimat ja läheisyys kiskomaan hetkeksikään pintaan.
Mä haluun vaan kuolla.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229