668.

Kuvien jälkeen
mä palaan vääriin teksteihin niihin, jotka ajoittuu sun lähtöön jos oikein laskin siitä on tänään tullut kuluneeksi kahdeksan kuukautta.
Koko talven yli mä selvisin läpi marraskuisen helvetin pimeyden kaiken sen läpi kahden osastojakson mä oikeasti selvisin niin paljosta ehkä jopa paremmin kuin kuvittelin.
Mutta enää mul on kyyneleet kuvat kertoo että oot jossain täällä ehkä palanneena sinnekin josta lähdin mutta enää mul ei oo oikeeta tahtoo nähdä sua ja kaupungissa kävellessä mä lähinnä pelkään et joudun sut kohtaamaan sillä en kestä enää yhtäkään eroa.
Ja mä uskon kuolemaan enemmän kuin koskaan mahdollisuuksiini tässä elämässä mä uskon kuoleman olevan ratkaisu mä uskon sen turvaan mä vaan uskon et kuolema on aivan kaikki mitä tarvitsen.
Mut näitä painajaisia riittää vielä niitä missä sä oot kuten joskus aikoja sitten niitä jotka ymmärtää painajaisiksi vasta keskipäivällä kun yrittää nostaa hymyn kasvoille jottei loukkaisi toista painajaisia joissa on vaikea hengittää enkä mä jaksa enää miettiä mitä ne tarkoittaa.
Mut miks mä enää yrittäisinkään ymmärtää sun lähdön syitä kipeitä kehiä joihin nämä vuodet on mut ajaneet sillä mulla on kuolema varma ratkaisu kaikkeen epävarmuuteen.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229