662.

Mä haluan vaan pois
mua ahdistaa nukkua ahdistaa olla hereillä mä en tiiä mitä tekisin millä tän pahan olon sais pois ehkä vaan ootan et kellon tulee tarpeeksi et saa ottaa tarvittavaa ootan, istun ja itken.
Tai vaihtoehtoisesti makaan kerällä lattialla itken ja hakkaan itseäni tää kaikki sama toistuu, toistuu ja toistuu eikä mikään koskaan pääty.
Sun sanoissa viha huoli ja välittäminen kun et voi tehdä mitään enää ei oo yhtäkään sanaa joka mut sais jäämään sillä mikään ei merkitse mulle enää mitään.
Mitäpä tässä enää edes olis mä en jaksa tahtoa muuta kuin kuolemarakasta en syntyvän kesän ihmettä säätiedotuksia joissa luvataan lämpiävää ilmaa en jaksa ees lähtee niiden kanssa ulos vaan istun tässä aulassa itkien tai jos tähän tulee joku toinen pakenen tukehduttavan yksinäisyyden täyttämään huoneeseen.
Kaikki on nyt ohi mä elän näitä hetkiä sillä nää on viimeisiä vaikka mietin näistäkin ihan sama ihan sama.
Mä oon valmis lähtemään sä käsket miettimään miten jätän kaiken sen pahan toisten harteille kuinka vitun itsekäs oon ja niin ainahan me muistetaan se lause itsemurha on itsekkäin teko, jonka ihminen voi tehdä mut niin te ette tunne te ette tiedä te ette ymmärrä ja niin kauan kun niin on teillä ei oo oikeutta arvostella mun ratkaisua.
Yhtälailla tekin ootta itsekkäitä kun tahdotte mun jäävän tän helvetin keskelle, sen takia ettei teihin sattuis, kuin mä oon itsekäs, kun oon päättänyt lähtee.
Tasapeli siis, kukaan ei voita, kukaan ei häviä kaikki on yhtä kuin merkityksetöntä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229