66.

Tarttuis musta kii vetäis mut pinnalle mut ei kukaan voi kun en sano ääneen mä en sano kuin mua pelottaa edes ennen kuolemaa mä en huuda, en kuiskaa mä pelkään niin.
Mä luen oikeita sanoja oikeasta ikävästä ne on kirjoitettu tässä samassa kaupungissa samoilla teillä ja saman radan varrella mutta niissä takana on oikea ikävä hyväksytty ikävä niissä sanoissa surulle on syy mutta nekin sanat unohtuvat kirja jota tuskin voi kirjaksi kutsua ja niin helposti hukassa tuntuu kohtalolta löytää se satojen samankaltaisten keskeltä.
Tiedätkö mikä päivä taas perjantai on kirjoja ja tekemistä mutta silti viikonloppu jossa on yksi päivä liikaa jos olisi vain yksi yö ja yksi päivä viikonloppua luulisin olisi helpompi selviytyä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229