653.

Ja kun suunnitelmat on laskettu valmiiksi
siihen viimeiseen hengenvetoon saakka sitä on aika pitkällä.
Sitä on niin syvällä kuolemantoiveessa että enää ahdistusta ei erota muusta on vaan se loputon rauha turvallisuudentunne näin tän kuuluu mennä.
Mitä mä enää tahtoisin ehkä nostaa koiran syliin halata sua sen enempää tuskin jaksaisinkaan ja tuskin mä jaksan ees noita sillä ne vaatii niin paljon muuta ympärilleen jotta ne tavoittais.
Ehkä siis tyydyn tähän itken vanhojen biisien muistoja teriä viiltoihinkaan ei oo mä vaan istun tässä ja odotan.
Ne sanoo et odottavan aika on pitkä mä oon eri mieltä odottavan aika on juuri oikean mittainen kun päivät ja tunnit sekoittuu jo toisiinsa enää ei muista mitä tapahtui milloinkin mistä ja minkä takia kyyneleet sitä vaan on ja odottaa.
Mä oon niin valmis tää kevät ja sinä kaikki vois olla toisin vois olla haaveet tulevasta koulusta ja syksystä ne vois kiirii pidemmällekin vuosien päähän mut ei niin oo vaikka mä vielä lupaan puhelimessa elämää viesteissä taistelutahtoa mun mieli on rakentanut jo toiset suunnitelmat.
Niissä tää ikuinen ikävä, kaipaus on määrätty päättymään siellä, siinä hetkessä ei pelkää enää edes kylmää vähemmän hukkumisen sattumista sitä vaan ajelehtii yön pimentämässä vedessä ja odottaa kunnes on ajautunut riittävän kauas rannasta kunnes juomat sekoittaa pään niin ettei enää muista, tajua ja silloin kun kukaan ei huomaa katsoa pimeää vettä päin mä hengitän viimeisen kerran ja pian oon mennyt pois.
Kuinka kaunista kuinka valmista totta kai oon pahoillani et tän täytyy mennä näin mutta mä yritän vielä selittää kuinka helvetin väsynyt oon lopun ajan ehkä te ymmärrätte ehkä ette mut mul on enää nää sanat joilla kertoa jättää viimeisiä muistoja.
Ja mä toivon enää että te ymmärtäisitte yrittäisitte edes sen vihan läpi jonka jätän jälkeeni.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229