648.

Ja me itketään puhelimessa
välil musta tuntuu etten pysty ees puhumaan sä sanot niin kauniita asioita kuinka sä menetät syyn elää jos mä kuolen.
Mä tahdon niin paljon mut en ikinä satuttaa sua mä rakastan niin paljon vain sua et oon valmis kamppailemaan tän pimeyden läpi vain sun vuokses.
Mut jos sä lähdet niin mä tuun perässä sä oot mun ainoo syy elää mul ei oo enää muuta kaiken muun mä oon menettänyt paitsi sut.
Rakas, sä oot tärkeempi kuin kukaan.
Ja vaikken mä enää jaksa uskoa parantumiseen, parempaan oloon sä lupaat pysyä mun vierellä vaikken mä koskaan muuttuis.
Sä haluut kai olla siinä siltikin vaikka taustalla jäytää jatkuva pelko mun itsemurhasta.
Ei mun sanat riitä kiittämään ketä mun sit ikinä pitäis kiittääkään siitä et oon saanut sut elämääni.
Ne hetket kun saan olla sun vierelläs mä oon turvassa itseltäni eikä mua pelota ei mennyt ei tuleva on vaan se hetki sun läheisyytes turvana.
Ja tästä yöstä mä selviän ainoastaan siksi et sä soitit nyt voin vihdoin vaipua vapaana kyynelistä rauhalliseen uneen.
Kuolema on kaunis mutta sinä tuhatverroin sitä kauniimpi.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229