636.

Mä. En. Jaksa.

Tarvittavaa maksimimäärä kyyneleitä syveneviä viiltoja ja taas pitäis selvitä uuteen aamuun jolloin mikään ei kuitenkaan oo paremmin.
Missä on mun kuolema ikioma kuolemarakas mihin sä katosit valostuviin öihin vai loputtomiin askeliin?
Ne kipeet muistot ei katoa liikuin mä miten paljon tahansa siksi kyyneleet sekoittuu sadepisaroihin ja sisälle tullessa mä viillän kipua kauemmas se on mun tapa piiloutua pelottaviksi muuttuneilta muistoilta.
Enkä jaksa toivoa et huominen ois nykyistä parempi mä vaan suoritansuoritansuoritan läpi tän helvetin.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229