617.

Elämähän meitä laittaa kouluihin oppimaan
ja korpiteille enkeleitä. - Johanna Kurkela
Ne samat biisit soi taustalla kuin kolme vuotta sitten kesällä samankaltaista toivetta paremmasta en oo sen jälkeen kokenut paitsi ehkä nyt kun uskallan vihdoin laittaa ne biisit soimaan ja hymyillä toisille ja laskea kuukausia päiviä mitä tahansa millä pääsen ajatuksissa sinne päämäärään.
Joskus se silti tulee mieleen kun katsoo säätä ulkona tai sinä palaat muistoissa luokseni että kuinka helppo vielä olis palata vanhaan luovuttaa ote ja antaa mennä.
Mutta päätän joka päivä että tänään en tee sitä että se saa olla joku toinen päivä jolloin mä luovutan.
On outoa että tätä on jatkunut jo yli viikon sain uuden otteen viikonlopun kyynelten jälkeen en jäänytkään kiinni vanhaan vaikka hetken käväisin sen puolella.
Saapuu syksy ehkä uuden mahdollisuuden kanssa mä odotanodotanodotan sitä enemmän kuin mitään se saa mut jaksamaan riittää vain yksi sana ja mä oon valmis tekemään mitä tahansa lukio.
Mä unohdan sut sen ettet vastaa viestiin sen että luultavasti sinäkin katoat mä unohdan kaiken kipeän ja keskityn laskemaan suunnitelmia.
Ne saa mut rakastamaan elämän pieniä juttuja valoisia pintoja ja siivousta ja sitä kuinka kaikki vaikuttaa tärkeältä kun sidon hiukseni ylös ja asetun lattialle kera kirjojen ja vihkojen ja laitan soimaan jonkun soittolistan jonka nimessä mainitaan opiskelu.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229