587.

Mä mietin
etten mä sinne enää tahtois palata sillä ei mulla niitä oo yhtään ikävä niitä jotka siellä on vielä töissä.
Se paikka oli nykyisellään kaukana siitä turvasta mikä siellä joskus oli.
En edes mieti sitä joka kietoi kätensä viimeisenä päivänä mun harteille vaikka se oli mukana kauemmin kuin sinä.
Sua mulla on loputon ikävä niin suuri ja painava että oon jo päättänyt ostaa teriä seuraavan tilaisuuden tullen viiltääviiltääviiltää ranteita rikki.
Mut ensin nään sut et sä ollutkaan mihinkään mennyt siinä sä oot vieläkin vaikken usko sitä kuitenkaan.
Ja kuolemarakas mun oma turva se valmis ratkaisu kaikkeen yhtäkkiä mä huomaan laskevani suunnitelmia kuinka veden ääreen pääsee kuinka siitä eteenpäin kuinka kuolema halaa ja tää helvetin ikävä päättyy.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229