578.

Vaikka mä luen ne viestit
uudelleen ja uudelleen itken silti taas tässä missä mul ei olis lupaa edes itkeä.
Mä tahtoisin vaan sut tänne kaikki olis niin hyvin jos voisit aina olla siinä lähellä edes näin aluksi jatkuvasti jotta voisin olla varma ettet oo menos minne minnekään.
Näin kun oot kaukana mä unohdan sut usein vaikka yritän muuta.
Ja mä itken sitä kuinka paljon haluaisin kuolla sun syliin vaikka tiedänhän mä ettei tää koskaan mee niin.
Silti mä jään niihin haparoiviin toiveisiin kuolemasta tai susta muutoksen keväästä.
Mä en enää tiedä mitä tahtoa tai miten selvitä nää päivät erossa susta.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229