575.

Ja mä taistelen koko kauppareissun ajan
ostaako teriä vai eikö ostaa yritän miettii sua sitä että pian nähdään mut sit mieleen tuletkin sinä ja melkein juoksen vielä kaupan pihalta takaisin sisälle sillä mä tarvin ne helvetin terät.
En juokse enkä osta mutta haaveilen kuitenkin tämän kivun päättämisestä.
Mut nyt ei voi haaveilla kuolemasta tai voi sittenkin jos saisin kuolla sun syliin kaikki ois hyvin.
Mut mä tiedän sitä sä et tahdo mun olis opittava elämään kaikkien näiden ihmisten keskellä opittava kantamaan vastuu itsestäni mutta miten tämän ikävän kanssa voi elää?

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229