482.

Mä kääriydyn illalla uneen
hitaasti pudonneiden viestien jälkeen niissä taidetaan luvata tulevaisuutta vaikka mikäpä täällä varmaa olis.
Sitten aamulla koulussa mä hymyilen ja tajuan se ei enää oo esittämistä.
Vaikka hallintaa ei oo mä voin silti hymyillä ainakin sen ajan missä oon vapaa vastuusta.
Ja sitten oot sinä mun tulevaisuuteni yhtäkkiä ymmärrän sä oot jo tärkein enkä tiedä mitä tekisin jos nyt ilmoittaisit ei tää onnistu.
En tahdo miettiä niin surullista tänään sillä tänään mä tahdon lentää haavekuvissa sinne missä hallinta palaa mun luo ja kaikki on hyvin.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229