459.

Entä jos tää ei mee ohi
ne kaikki aina sanoo kyllä se menee vielä ohi mut mä en usko enää.
Tää on ikuisesti tätä samaa pimeyttä mustaa tyhjää kylmää surullista masennusta aina ja aina ja aina.
Tässä on ristiriita haluan pimeyden pois silti istun illat pimeässä kämpässä ja viillän aina tilaisuuden tullen.
Tahdon ja en tahdo en ehkä enää vaan jaksa tahtoa valoa kirkkautta hallintaa.
Ehkä tää pimeys on viimeinen turva jonka tässä maailmassa saan että sitten se toisenlainen valoisampi rakkaampi on siellä toisessa maassa jos mä virheineni koskaan sinne pääsen.
Jos en pääse jään siihen painajaismaiseen välitilaan josta näen unia lähes joka yö sieltä ei pääse pois mutta siellä kuitenkin moni juttu on toisin kuin täällä.
Mutta vielä ei oo sen aika mä vain odotanodotanodotan päätöstä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229