379.

Mukaparempaa
rankkoja hymyjä mä nauraen selitän kuolemaa kuinka se ei oo paha juttu ei, ei, te ootte ymmärtäneet väärin kuolema on aina kaunis rakas.
Ja mä saan sen vielä joskus ymmärrän kuinka vitun sekaisin oon mutta suurimman osan ajasta makaan sängyllä ihan hiljaa ja haaveilen kuolemasta rakkaasta.
Kun ei mulla muita oo koirapieni mutta sekin kaukana aina niin kaukana sanoja me välitetäänvälitetään mutta nekin enää sanoja ei halauksia, ei kättä olkapäillä ei öitä yhdessä valvoen salaisuuksia jakaen.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229