284.

Ne on sellaisia hiljaisia pyyntöjä
joita kukaan ei kuule sä kuulit silloin joskus mut säkin lähdit ja enää kukaan ei kuule.
Mulla on niin ikävä sitä miten olit lähellä en nää painajaisia on painajaismaista herätä niistä unista joissa sä tuut takas ja kaikki on kuin silloin joskus.
Siksi itken öisin salassa mä en kestä tätä ikävää en enää kauaa mä tahdon päättää tän.
Mietin kaikkia keinoja millä tavoin voisit palata vaikka tiedänhän mä ettei mikään niistä toteudu mä vaan niin yritän keksiä vaihtoehdon kuolemalle ei sellaista oo ei yhtä varmaa vaihtoehtoa.
Silti jään niihin uniin jos sä vielä kuulisit mun pyynnön ja palaisit takas mun elämään.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229