270.

Näen unta romahtamisesta
tartun kiinni paidankauluksestaan ja itken etten jaksa enää hän lohduttaa mutta mä tipun silitysten läpi uneen sylissään.
Herään sekavana ei mikään koskaan oo totta nyt täytyis jaksaa minkä takia?
Mul ei oo syytä tehdä tätä selvitä tästä kun säkin oot mennyt ja odotan vain seuraavaa.
Ne sanoo et ittes takia sä tän teet mä epäilen jos kukaan ei nää kaikki on turhaa.
Mut kukaan ei nää kun kaikki aina lähtee eikä kukaan jää lopulta mä oon aina yksin.
Mä en ymmärrä mistä ne muut elää mikä on elämän tarkoitus miksi täällä jatketaan siitäkin huolimatta et kaikki aina lähtee?

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229