242.

Mä en oo mitään
teidän mielestä mä teen kaiken väärin teidän mielestä mussa ei oo mitään hyvää teidän mielestä.
Mut te ette sano sitä ääneen se on sellasta hiljaista tuhoa salassa pidettävää tietoa joka tulee esiin vähitellen.
Se naamioidaan kaikkeen muuhun voi kuinka taitavasti sen voi tehdä.
On yksi suuri sana tälle kaikelle mut se sana sotkee tekstejä enkä mä pidä siitä.
Ja kun sä luet tätä mä tiedän et sä ajattelet ettei tää sua koske et ne on ne toiset tuolla muualla etkä sä.
Mun tekis mieli huutaa kun se oot yhtälailla sinä kuin ne toisetkin.
Sä et kuulis mun huutoa sä oot sokee omille tekemisilles vaikka aina jaksat väittää muuta.
Ja mitä enemmän mä mietin sitä varmemmaks mä tuun ei turvan päättyminen mua tapa vaan turvaan jääminen.
Silti musta tuntuu ettei jäljelle jää mitään et jos turva nyt päättyy aivan kesken ja liian pian sitten mä oon tyhjä ja kylmä ja itkuinen ja niin helvetin yksin.
Joku vastaa et joskus täytyy toimia vasten tunteita hei en mä vielä oo valmis mä oon eksynyt johonkin pimeään sairauteen vastoin omaa tahtoa jota se kolmas ei usko ja se väittää et mä pidän tästä.
Mä sanoisin vastaan jos siinä olis mitään järkeä mut joskus hiljaisuus on huutoa parempi.
Mä saatan pitää siitä turvasta (kuvastuksesta) jonka viilletyt haavat saa aikaan jonka kuoleman lopullisuus tuo mut ihan totta en mä pidä siitä etten pysty käymään koulua siitä että aina vaan täytyy olla enemmän lääkkeitä et pystyy olemaan ja nukkumaan ja selviytymään mä en pidä mun elämästä tälläisena mut koska mun elämä on tätä mä en jaksa enää uskoo muutokseen.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229