241.

Kodissa tuoksuu kodilta
mannapuurolta ja mansikkahillolta takkatulelta ja muistoilta mä itken salaa huoneessani tänne kai mä oon pian palaamassa kun joudun lähtemään pois turvasta.
Mua pelottaa melkein enemmän kuin kuolemaa mä pelkään turvan päättymistä mut ne sanoo et kaikesta selviää.
(Ja miksi aina silloin kuolema häviää kun tapahtuu jotain pysäyttävää kuolema vaihtoehtona katoaa on vain pakko selvitä.)
Mut miten mä pystyn elämään täällä kun kaikki muistuttaa turvasta?
Ja se tappava ikävä ikävä jota nyt oon kokenut ei oo mitään sen ikävän rinnalla joka seuraa turvan päättymistä.
Mä en tahtois kohdata sitä tahtoisin paeta kylmään veteen nyt mulla olis tilaisuus mut mä en lähde en uskalla kai vieläkään ei oo riittävän paha olla.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229