215.

Mä luen niitä samoja viestejä
yhä uudelleen niin kuin ei olis muuta kuin ne viestit se aika kun ne viestit lähetettiin ja aika ennen viestejä se aika jolloin asiat saattoi sanoa ääneen.
Nyt ei oo muuta kun noi viestit mahdollisuus kirjoittaa uusia mut ei sanoja kertoa mitään ja kysyminen on kielletty, kai.
Siks mä luen sanat viestit uudelleen niin monta kertaa et osaan ne ulkoa toivon pimeässä et olis joku yhteys tai tapahtuis joku sekaannus ja mä saisin vielä yhden viestin.
Mut kaikkialla on hiljaista on musiikkia on kyyneleitä mutta ei uusia viestejä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229