193.

Ja pelko tulee
se hyökkää mun päälle enkä mä ehdi mitään kyyneleitä keittiön lattialla.
Suojelusenkeliä ja nalle lujaa rintaa vasten painettuna mun on pakko selvitä vielä tää yö ja se tumma yksinäisyys valuu seinien läpi mun päälle enkä mä saa sitä pois.
Mä juoksisin karkuun jos tätä pystyis pakenemaan mut sellasta paikkaa ei löydy jossa tää pelko loppuis.
Ja mä kuiskaan pelasta mut pelasta mut pelasta mut mut kukaan ei kuule mun ääntä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229