1823.

Hajoaa
tammikuun päivät hajoaa käsiin
näin unta huomisesta
ei meillä ennenkään oo epävakaita tuossa tilanteessa hoidettu
ja uloskirjaus
pian olin asemalla odottamassa junaa
kaikki oli selkeää, todellista ja varmaa
aika kamalaa
mut painajaisista niin monet on totta.

Nyt odotan vain huomista
tän on pakko päättyä
pakkopakkopakkopakko
oon niin loppu.

Mul on monta suunnitelmaa
okei kolme varmaa ja muutama epävarma
kaikki riippuu siitä avataanko toi ovi vai ei.

Me saadaan täällä paljon
ja menetetään jotain enemmän
lopulta kyse on kai siitä miten asioihin suhtautuu
mä heittäydyn jo valmiiks sille puolelle
etten mä koskaan oppinut sietämään.

Ja se sattuu
et mä kirjoitin taas liikaa
heittäydyin tunteen valtaan ja purin kaiken tästä
jollekin joka totuutta ei ois kestänyt kuullakaan
tämäkin vika mussa on
takerrun ja hajotan
yhtäaikaa kun ympärillä kaikki hajoaa
mun sisin hajoaa
jäljellä jää vain tuhkaa
poltettua, samantekevää, turhaa
ja minuus ymmärtää palaneen maailman keskellä
tuhonneensa kaiken.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229