1746.

Lähtö
ja itku junassa jo ennen kuin se lähtee.

Sen ainoan mitä aioin sanoa
unohdan sanoa
älä unohda minua
enkä voi juosta perään
kun täytyy istua junassa
odottamassa lähtöä
kahden temestan voimin
saanko ottaa loput kolmekin
kun eihän täällä voi viiltää?

Mä. En. Selviä.

Haluaisin sanoa paljonkin
huutaakin
mutta joku vei sanat
ja varmaan minutkin
minuuden
kaiken
lähtö
en selviä
toimin kuin robotti
ota askel
katso eteesi
kaikki mun sisällä on jossain muualla
mikään ei oo niin kuin pitäis olla.

Toiveita on mut ne kuolee tän murskaavan tunteen alle
tää on ikävää jo kolmessa sekunnissa.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229