1675.

Se on sitä pelkoa yötä kohtaan
mihin maahan tän yön painajaisissa matkustetaan
ketä siel sattuu ja kuka lähtee
sitä ne on
jokainen yö täynnä.

En nuku enää päivisin
en laita silmiä kii vapaaehtoisesti
en vaikka oon jatkuvasti väsynytväsynyt
alkuyöstä mä tiiän
et on nukuttava
ja mun on pakko nukkua
tai muuten olo muuttuu entistä pahemmaks.

Mut se ei tarkoita et nukkuisin mitenkään mielelläni
et mä enää ees tahtoisin nukkua
mä haluan vaan pois täältä
vapauden ja köyden
sillä tänään löysin tän pelon seasta myös sen tunteen
jolla tyhjyyteen heittäydytään viimeisen kerran
sen hetken
kun mikään ei tunnu miltään
pelko on väsyttänyt niin kokonaan
että tekis heti paikalla mitä tahansa
jotta sen sais loppumaan.

Täällä mun keinot on niin epävarmoja
ja seuraukset epäonnistumisesta niin ahdistavia
etten lähde edes yrittämään mitään
joka suurella todennäköisyydellä ei pääty kuolemaan.

Mut se ei tarkoita
et jaksaisin enää päivääkään
tai varsinkaan yhtään yötä
mä oon ihan loppu
en jaksa pelätä enkä elää
haluan vain päästä tämän luvun loppuun
kaikki on jo nähty
toivottomuus ymmärretty ja kohdattu
mun elämä on jo ohi.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229