1662.

Spotifyn soittolistalle on jostain syystä eksynyt suvivirsi
ja mä katon ikkunasta nurmikkoa
joka yrittää nousta kasvamaan
nyt kun lumi sen taas on vapauttanut
ja ymmärrän
ymmärrän niin selvästi
miten kaikki tuo
elämä ja elämä, jossa on tarkoitus
kaikki on osaltani jo ohi.

Enää se ei edes itketä
ahdistaa kun loppunsa ajankohtaa ei löydä
eikä kestäviä valheita joilla saisi vapaakulut, uloskirjauksen
oon niin helvetin valmis tästä elämästä
joka on vuosia noudattanut samaa kaavaa.

Tiedän ei tämä tästä paremmaksi muutu
odotin sähköltä ihmeitä
miksipä sekään auttaisi kun ei mikään muukaan auta
tää virhe on mun sisällä
ei kyse oo masennuksesta vaan pahuudesta
väsymys tulee ja menee
mutta varminta on että ajallaan se palaa aina
ajatus
ei ole mitään syytä jaksaa.

Ehkä se on ongelman ydin
ehkä ongelma onkin se etten ikinä oppinut vastuunkantajaksi
edes oman elämäni vastuun
en tiedä
tiedän tarkasti virheeni
vääryyteni, pahuuteni
mutta tuosta elämästä
ikkunan tuolla puolen
en edelleenkään ymmärrä mitään.

Enkä jaksa opetella
yrittää ymmärtää
haluan pois nyt heti
mikään ei tunnu miltään ja silti kaikki itkettää
muisti menee ja päähän sattuu
tietysti sähköä on vasta puolet takana
mutta jotenkin typeränä oletin
puheiden perusteella sen toimivan nopeammin.

En edes tiedä
miten se tähän olisi voinut toimia
kuvittelinko oikeasti
et elämä vain alkais sen avulla tuntumaan elämän, taistelun arvoiselta?

Kuka edes on niin typerä
että kuvittelee ratkaisuksi jonkun niin yksinkertaisen?

Oon ihan helvetin väsynyt
vaikken tee paljoakaan muuta kuin makaan sängyssä
unessa, hereillä tai valveen rajamailla
en ymmärrä miks tätä elämää on pakko pitkittää
en tahdo enkä jaksa elää
antakaa mun vaan mennä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229