1646.

Mul alkaa usko loppua siihen
et loppuuks tää ikinä
näänkö koskaan sitä päivää
et mut uloskirjataan?

Punon villalangasta pelastajaa
asettelen sitä välillä kaulalle
kiristän
mutta en pysty
en vielä pysty voittamaan tukehtumisenpelkoa
ajallaan
kaikki ajallaan
mutta toivon että pian.

Oon nii väsyny
yritän pysyä päivät hereillä
mut tiiän pääseväni helpommalla
kun vain nukun
tai makaan silmät kiinni jossain unen ja valveen rajamailla
väsyneenä ahdistuskaan ei tule niin voimalla päälle
ainakaan näin väsyneenä.

Sitten on niitä hetkiä
kun itkenitkenitken
miksei tämä ikinä lopu
minä en jaksa enää
ja yritän vain keksiä
mistä saisin jotain riittävän terävää.

Vaihtoehtoja on niin vähän
miksette te vois vaan päästää mua pois
mä en jaksa tätä enää
ei tästä elämää tuu
en jaksa enää ees leikkiä et tulis
oon nii helvetin väsyny.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229