1617.

Kaikki ois voinut mennä niin toisin
mä tiiän et vihaat mua kun sanon näin
mut enkö saa jo itkeä
asioita jotka kääntyi ihan väärinpäin
eikö mulla viimein ole lupa luovuttaa
lakata yrittämästä?

Tarkkailu loppuu huomenna
mä pääsen pois
en oo psykoottinen
ja aikuinen ihminen on vapaa päättämään itse oman elämänsä loppumisesta.

Mut miten toisin
tämäkin olis päättynyt
jos sinä oisit ollut hän
tai vuodet ois pyörineet lopustansa alkuun eikä toisinpäin?

Oon niin väsynyt
väsynyt tummien öiden painajaisiin
väsynyt lähtöihin ja lähtöjen pelkäämiseen
väsynyt itseni, tulevaisuuteni pelkäämiseen
oloni pahentumiseen
väsynyt lääkkeisiin jotka eivät koskaan auta
ja väsynyt ihmisiin
jotka tulevat kertomaan
miten kaikki on kiinni omista valinnoista.

En jaksa enää taistella heitä vastaan ja taistelen silti
ettehän helvetti voi olla niin sokeita
mitä te näätte jos ette totuudesta puoliakaan
mikä se mikämikämaa on
mihin te ootta onnistuneet elämän todellisia puolia pakenemaan?

Antaisitte avaimen sinne
ettekä syyttäisi tästä
olisin tehnyt toisin jos olisin osannut
valitsisin nyt toisin
jos sellainen mahdollisuus olisi olemassa
mutta tämä on pelkkää pimeää!

Ja mä haluan kotiin
muistat sen virren varmasti
minä tahtoisin Isä jo kotiin
Isä minua väsyttää
ja suljetun kiviset seinät
ne vähän katoaa mun ympäriltä
kun pystyn upottamaan itseni kokonaan kuvitelmaan
kuoleman lopullisuudesta.

Ne kai yrittää etten tavoittelis kuolemaa
sanomalla ettei siellä ketään oo
mut ne ei tiiä
et mulle on ihan yhtä okei se pelkkä tyhjyyskin
jota ei tyhjyydeksi ymmärrä
koska sellaisessa tyhjyydessä ei ole enää mitään millä ymmärtää.

Plussat jää siis kuolemalle
nää vuodet on nähty
en jaksa ees laskea monettako kertaa oon osastolla
montako kertaa oon kuullut samat sanat
pelännyt samat pelot
ja itkenyt samat itkut.

Ihan riittävän monta kertaa
sen voin kertoa
aivan varmasti
kaikki voimani loppuun
mä oon itkenyt ja pelännyt ja yrittänyt pitää puoliani ja tsempata
etten ois se paha ja kauhee
vaan hyvä ja ystävällinen.

Mut nyt riittää jo
onneks tää loppuu huomenna
en kestäisi enää tuntiakaan
kakskytkolme jäljellä
sit tän täytyy viimeistään olla ohi
ja mä pääsen huomenillalla jo viiltämään
siitä jatkamaan suunnitelman loppuun saakka.

Näin on hyvä
en ymmärrä enää ketään
en herää toisten maailmaan
nukun omassani talviunta
enkä näe enää mitään järkeäkään
yrittää herätä ja päästä mukaan tuohon
jossa ne puhuu
kuinka pitäis harrastaa
mennä sinne tehdä tätä ja niin edelleen
mä en tahdo nostaa edes katsettani kyyneleistä
mä tahdon täältä vaan äkkiä pois.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229