160.

Kun ikävä on kirjattu käsivarrelle
riittävän monta kertaa suljen muiston sormieni taa ja itkenitken niin tää ikävä ei lopu koskaan mä kuolenkuolen nyt en kestä enää tuntiakaan tätä iltaa seuraavaa yötä huomista mä itken ulkona sisällä sängyllä lattialla suihkussa kun tää ikävä tappaa mut.
Enkä voi olla hetkeäkään paikoillaan en jaksa liikkua mutta en pysty pysähtymään kierrän lattian kautta takaisin sängylle siitä olohuoneeseen ohjelmat läpi ei mitään katsottavaa hehe niin kuin mä mihinkään pystyisin keskittymään takaisin huoneeseen lattia sänky lattia istua maata istua seistä kävellä ympäri nurkasta nurkkaan mun pää hajoo mä hajoon tää kaikki on ihan kauheeta mun on päästävä pois tän on pakko loppua MÄ EN KESTÄ ENÄÄ.
Kun tarvittava rauhoittaa liikettä vähän vajoan ikkunan alle itkemään auta mua auta mua auta mua mutta ainakin oon hetken paikallaan.
Sekin on vain pienen hetken rauha pian mä kierrän taas tätä samaa sairasta ympyrää huoneesta toiseen itken levottomuutta ei tälläistä jaksa jos on jo valmiiksi kuolemanväsynyt tän on tultava loppuun.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229