1549.

Jotain
jossain
tunne
muisto
älä
sano.

Se ei oo se
en osaa selittää
tiiäksä ku niille muistoille ei paljoa sytytysnestettä tarvii
ja sit herää vasta kun jäljelle jäänyt hiillos on alkanut jo jäähtymään
jotain on syvemmällä
jotain täysin kestämätöntä
jotain mitä en edes itse ymmärrä
miten koskaan selittäisin tästä mitään järkevää?

Öisin en uskalla
ja päivisin en tahdo antaa periksi
aivan liikaa ehjää ihoa
arpia arpia mut ei avohaavoja
musta tuntuu etten osais ees enää
osasinko joskus
miksen mä saa rikottua mitään
miksen ees verisuonia josta pulppuais verta hallitsemattomasti
miks mun haavat on aina vaan turhuutta
tyhmiä naarmuja
joista ei ole mitään hyötyä?

Ja sä et tietenkään ymmärrä
mitä hyötyä haavoista voi olla
mut jos aina sais viillettyä
sellaisia hyviä ja syviä
nii vois ajatella onnistuneensa ees jossain.

Mut enhän mä mitään osaa
saati uskalla
mä vaan yritän ja yritän
todetakseni taas kerran sen kaiken mihin musta ei oo ja mitä mä en oo.

Siinä on jotain
jotain liian todellista, tuttua
ehkä sittenkin kipua
en minä tiedä
en en en en
mutta se on silti kestämätöntä.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229