1533.

Mä en halua et muhun tuhlataan enää aikaa
mä tiiän totuuksista jotain todellisempaa
mä nään peilistä jotain hirveämpää
mä tunnen sisälläni jotain aivan kamalaa.

Mä tunnen pahuuden
mustan mömmön ja mä tiiän miten mun sanat satuttaa
mä tiiän et oisin ollut oikea
jos oisin vaan osannut olla hiljaa niin kuin muut.

Jos oisin vaiennut kuten vaieta kuuluu
pitänyt pelot ja menneisyyden möröt sydämeni vieressä sisälläni
mä oisin kuulunut joukkoon
mulla ois paikka tässä maailmassa
jos mä vaan oisin osannu olla hiljaa.

Kaikki vihaa mun sanoja
sitä miten mä puutun asioihin jotka ei kuulu mulle
sitä miten mulla on joka asiaan täysin turha ja tyhmä mielipide
mäkin vihaan mua
kaikkea mussa
sitä olin, sitä mitä oon ja mitä tuun olemaan
koska oon kyvytön muuttumaan hyväksi ja kiltiksi ihmiseksi.

Siks älä enää oo kiltti mulle
sano se myös kaikille muille
puhu ne totuudet musta jotka tiedät
jotta kaikki vihaa
jotta jokainen vihaa varmasti
ja satuttaa
mä en ansaitse elää
enkä olla täällä
en apua, en puhua, en mitään
ja mä tiiän
miten tää teksti on sun mielestä vaan itsesääli-itkua
tiiätkö mitä mä luulen
tai uskonkin
sä näät tän kaiken itsesäälinä
koska itsevihaa ei koskaan vois kuvata niin kokonaisena ja voimakkaana kuin sen tuntee.

Tää hallitsevampaa ja hallitsemattomampaa
taistossa ei oo jäljellä elämä ja kuolema
nää on jotain vielä pimeämpiä
mielen hautausmaita
nää on niitä nii pimeitä
et musta tuntuu
et kukaan joka väittää et elämä kantaa tai et kaikki muuttuu vielä hyväks
kukaan niistä ei nähny tätä
tai käyny täällä
tienny et ihan jokaikinen ihminen
vastaantuleva tuntematon tai se jonka keho rakentuu samasta perimästä
vihaa ja vihaa
ja syystä
oikeudesta
lupauksesta.

Tätä on liikaa
itsekkyyttäni, pelkojani, tunteitani
mä tunnen vaan miten mun on revittävä itteni palasiin
ja poltettava itteni
mun on satuttettava itteeni jotenkin niin paljon
että voisin kuollessani kipuun tai mihin tahansa
mikä sitten onkaan riittävän pahaa
tuntea sen hetken
hyvittäneeni ees jotain ihan pientä
tästä kaikesta hirveästä mitä oon tehnyt ja sanonut.

Oudointa koko jutussa on se
et vieläkin ihmiset jaksaa väittää
etten mä ois paha
ne kyselee muka hämmentyneenä
et mikä musta tekee pahan
ja mä osaa kuvata sitä mustaa mun sisällä
mä en halua tietää enempää
mä tiiän itsekyyteni ja loukkaavat sanani
mä tiiän pahuuteni enkä tahdo nähdä enempää.

Mut ne samat silmät kattoo mua peilistä aina
mä säikähdän heijastusta lasiovesta
ja muistan liikaa.

Mä en kestä olla mä
en mun kehossa enkä mielessä
mä en kestä enää epäonnistua yrityksissäni muuttua
enkä itsemurhassa
tän on pakko loppua
tää elämä ei voi jatkua enää näin.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229